Kestävää kehitystä -blogi

Marika Auersalmi: Mikä on ruuan hinta?

Julkaisupäivä 23.8.2016 11.25 Blogit

Raha on arka aihe. Ruoka ja raha yhdistettynä on perusturvaa ravisteleva aihe. Miksi?

Kaikki, ihan kaikki ihmiset ja eläimet, tarvitsevat ruokaa. Lähes kaikki ihmiset tarvitsevat rahaa saadakseen ruokaa. Keskustelussa on siis jotain, josta kaikilla on oma kokemus. Kaikille se on elintärkeää. Siksi ruuan ja rahan yhdistävät keskustelut koskettavat meitä kaikkia. Nämä kysymykset ovat kestävän kehityksen ytimessä.

Ruuantuotanto ja rahan liikkeet ovat myös asioita, jotka saavat koko maapallon kiedottua lukuisten toimintojen verkkoon. Jokainen meistä toimii itsenäisesti, mutta vaikuttaen toinen toisensa elämään. Tänä kesänä on Suomessa keskusteltu julkisten hankintojen ruuanoston kriteereistä. Tämä on oiva esimerkki, jossa yksi päätös koskettaa jokaista kuntalaista. Millainen verotus tarvitaan, jotta kunta voi hankkia omille kuntalaisilleen hyvää ruokaa sairaaloihin, kouluihin, vanhankoteihin, kunnantalolle? Mistä hyvä ruoka hankitaan, kenen taskuun kuntalaisten verovarat kaadetaan – ja saako sillä vastinetta? Miten valinta vaikuttaa tulevaisuuteen, huomioidaanko kestävän kehityksen ulottuvuuksia?

Mikä sitten on hyvää ruokaa? Halpako? Uutisten perusteella halpuuden voisi kuvitella sen olevan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Miten ruuan hinta sitten lasketaan? Miten lasketaan hyvän ruuan hinta? Onko nämä yksi ja sama asia? Nyt ollaan niin isojen asioiden äärellä, että asiaa on pakko palastella .

Yksinkertaiselta tuntuisi laskea ruuan tuotannon hinta. Mutta heti tässä törmäämme moneen kysymykseen. Lasketaanko mukaan tuotantoon työntekijöiden hyvinvointi? Kestävän kehityksen kokonaisuudessa sosiaalinen puoli ja sen ulottuvuudet ovat tärkeitä. Toisaalta raadollisen suoraviivaisesti voi ajatella, että ihminen on tuotantoväline. Työkoneiden hankinta ja huolto yleensä lasketaan. Siis otetaan työntekijöiden hyvinvointi mukaan, mutta miten? Liian vaikeaa, ohitetaan tämä. Puhutaan vain tuotantopanoksista, ne ovat helpompia mitata. Onko?

Lasketaanko mukaan pelloilta läpi virranneen veden puhdistuskulut? Kyllähän teollisuudessa mukaan lasketaan siivouskulut. Ollaksemme linjassa teollisen tuotannon laskukaavojen kanssa puhdistuskulut kuuluisivat kaavaan, mutta …  aivan liian vaikeata. Ohitetaan tämä. Unohdetaan ympäristö ja luonto, keskitytään vain siihen mitä ihminen tekee ja välittömiin kustannuksiin.

Lasketaanko silloin mukaan kuljetuksista kertyneet päästöt? Sehän liittyy täysin kohdistettavasti siihen tuotteeseen mitä kuljetetaan? Mitä jos nyt kuitenkin ohitetaan tämäkin vaikea kohta ja laskettaisiin mukaan vain kuljetuspakkausmateriaalien jätemaksut? Kas, viimein meillä on edes joku luku. Tämä luku vaikuttaa siihen, mikä tulee ruuan hinnaksi – mutta se auttaa myös hahmottamaan laskelmia kestävän kehityksen näkökulmasta.  

Toivoa laskelmien kehittämiseksi on. Jokainen yksittäinen luku on askel kohti laajempaa kokonaiskuvaa ja laajempaa ymmärrystä siitä, miten yksi valinta täällä vaikuttaa tuolla. Pala palalta valinnat myös kestävän kehityksen näkökulmasta selkenevät. Siksi mielestäni Yhteiskuntasitoumus on erinomainen työkalu kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Silloin, laskutehtävä kerrallaan voimme rakentaa myös kestävämpää ruuantuotantoa. Asia, jolla on merkitystä meille kaikille!

Toivon, että seuraavan kerran kun keskustelet ruuan hinnasta, pysähdyt miettimään mitkä kaikki kohdat tulee ohitettua laskelmista. Ehkä keksit tavan, jolla saadaan taas yksi luku mukaan!

Kestävän ruuantuotannon puolesta,             
Marika Auersalmi
Toimitusjohtaja
Itu Biodyn Oy

 

Marika Auersalmi on toiminut lähes 20 vuotta luomutuotannon kehittämisessä. Nykyinen tehtävä luomutukku Itu Biodyn Oyn toimitusjohtajana mahdollistaa konkreettisen vuoropuhelun tuotantoketjussa kuluttajalta pellolle ja pellolta kuluttajalle.

Selaa blogin artikkeleita