Suomi toimi vuoden 2021 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana ja nyt on aika tehdä tilinpäätös siitä, miten kestävän kehityksen asiantuntijaryhmä pärjäsi Suomen ja Ahvenanmaan puikoissa (Pohjoismaisessa yhteistyössä autonomiset alueet, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti mainitaan erikseen ja Suomi jakoi puheenjohtajuutensa Ahvenanmaan kanssa).  

Ministerineuvoston strategian, Visio2030, mukaan tavoitteenamme on tehdä Pohjoismaista maailman kestävin ja integroiduin alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta edistetään kolmen pääalueen, vihreän-, sosiaalisesti kestävän- ja kilpailukykyisen pohjolan mukaisesti. Kaikki ministerineuvoston toiminta edistää jotain kolmesta pääalueesta ja lisäksi huomioi ministerineuvoston läpileikkaavat tavoitteet lasten- ja nuorten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja kestävän kehityksen lisäämisestä.

Kestävä kehitys on siis kaiken keskiössä ministerineuvoston toiminnassa. Kestävän kehityksen asiantuntijaryhmä toimii suoraan yhteistyöministereiden (Suomessa ministeri Blomqvist) ja pääministerien alaisuudessa tukien koko ministerineuvoston ja sen sektoreiden työtä kohti kestävää kehitystä.

Vuonna 2021 keskityimme erityisesti kestävien elämäntapojen ja vihreän siirtymän teemoihin, sekä siihen miten voisimme paremmin tukea niin ministerineuvoston eri sektoreita, kuin kansalaisyhteiskuntaa koko Pohjolassa. Perustimme ministerineuvostolle oman kansalaisyhteiskuntaverkoston tukemaan Visio2030 toimeenpanoa, selvitimme lähtötason Vision tavoitteiden toteutumiselle ja aloitimme, jatkoimme ja lopetimme monen monta hanketta, joilla luodaan uusia keinoja eri toimijoille edistää kestävää kehitystä. Järjestimme myös teemasessioita, joissa tavoitteena oli jakaa pohjoismaiden kesken hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Alkuperäiskansojen kanssa pitämämme sessio poiki jatkoyhteistyötä, kun Saamelaisneuvosto  liittyi  kansalaisyhteiskuntaverkostoon. Myös vuoden viimeisessä teemasessiossa oli kytkentä kansalaisyhteiskuntaverkostoon, sillä keskityimme demokratiaan ja sen vaalimiseen pohjoismaissa. Yksi tapa tukea demokratian kehittymistä on varjella aktiivista kansalaisyhteiskuntaa. Juuri työnsä aloittanut kansalaisyhteiskuntaverkosto kertoi meille verkoston suunnitelmista työlleen tulevina vuosina, sekä tavoista joilla ministerineuvosto voi tukea kansalaisyhteiskunnan osallisuutta työhön.

Suomi luovutti vuoden vaihteessa puheenjohtajan kapulan Norjalle, mutta monet Suomen puheenjohtajuuskauden aikana aloitetut käytännöt jatkuvat. Lisäksi puheenjohtajuuskaudella aloitetut monivuotiset hankkeet oikeudenmukaisen vihreän siirtymän tukemiseksi ja kansalaisten kestävien elämäntapojen edistämiseksi jatkuvat vielä seuraavat kolme vuotta. Kuten kestävässä kehityksessä yleensä, niin myös pohjoismaisessa yhteistyössä nojataan pitkäaikaiseen yhteistyöhön yli maa- ja sektorirajojen. Puheenjohtajuuskauden aihetunniste #Yhdessä, #Tillsammans teemalla jatketaan, vaikka puheenjohtajuuskausi päättyi!