Kestävää kehitystä -blogi

Kestävän kehityksen mittarit ja indikaattorit maailmalla ja Suomessa

Julkaisupäivä 3.10.2019 9.45 Blogit

”Se mitä ei mitata, ei edisty” on yleinen lausahdus missä tahansa alalla, jossa tavoitellaan tuloksia. Tavoitteiden kehitystä suuntaan tai toiseen mitataan, indikoidaan, raportoidaan ja analysoidaan. Kunnes sama toistetaan uudestaan ja uudestaan. Aina välillä jokin indikaattori näyttää vihreää, toinen punaista. Joskus jopa päästään raportoimaan jonkun tavoitteen saavuttamisesta. Kunnes seuraavan vuoden raportti toisin todistaa.

Kestävä kehitys ei ole tästä mitenkään poikkeava, vaan kestävän kehityksen indikaattoreita, ja niiden pohjalta tuotettuja raportteja löytyy pitkä lista. Tutustutaanpa muutamaan erilaiseen kestävän kehityksen indikaattorikokoelmaan ja raporttiin.

Globaalitasolla Agenda2030:n edistymisen seuranta perustuu YK:n tilastotoimikunnassa sovittuihin YK-indikaattoreihin, joita on noin 240. Niiden pohjalta YK:n pääsihteeri laatii vuosittaisen edistymisraportin (The Sustainable Development Goals Report), joka esitellään jäsenmaille kestävän kehityksen korkean tason foorumissa (HLPF), joka järjestetään New Yorkissa heinäkuussa. Suomessa Tilastokeskus koordinoi kansallisten tietojen keräämistä YK-indikaattoreista, ja ne löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta.  YK-indikaattoreiden tarkoituksena on ensisijaisesti globaalin ja alueellisen kokonaiskuvan tuottaminen. Monet maat hyödyntävät niitä kansallisessa seurannassa, myös Suomen kansallisista kestävän kehityksen indikaattoreista noin kolmasosa on samoja kuin YK-indikaattorit.

Eurostat tuottaa vuosittain raportin Sustainable development in the European Union, jossa tarkastellaan Agenda2030:n toimeenpanon edistymistä SDG-kohtaisesti noin 100 indikaattorin valossa Euroopan Unionin alueella. Tarkastelutaso on pääosin EU-taso, mutta joissain asioissa raportissa esitellään myös maakohtaista tietoa. Raportti julkaistaan kesäkuussa. Eurostatin laaja SDG-sivusto löytyy osoitteesta tästä linkistä.

Kestävän kehityksen tilaon Suomen kansallinen kestävän kehityksen seurantajärjestelmä. Se rakentuu noin 40 indikaattorille, jotka on ryhmitelty kymmeneen seurantakoriin jotka käsittelevät kestävän kehityksen muutoksen kannalta keskeisiä aihepiirejä. Kansallisessa järjestelmässä on panostettu indikaattoritiedon tulkintaan: kustakin seurantakorista laaditaan indikaattoreiden päivityksen yhteydessä tulkintateksti, joka tarkastelee indikaattorimuutoksia kestävän kehityksen näkökulmasta. Kansalaisilla on lisäksi mahdollisuus kommentoida indikaattoreita ja niistä laadittuja asiantuntijatulkintoja. Kansallisten indikaattoreiden ja tulkintatekstien päivitys on parhaillaan käynnissä. Uusimmat tulkintatekstit ovat juuri julkastu! Tutustu kotimaiseen seurantaan tästä.

 
Virallisten indikaattorikokoelmien lisäksi järjestöt ja tutkimuslaitokset tuottavat erilaisia maavertailuja ja indeksejä. Näistä tunnetuimpia ovat:

Eri indikaattoreiden eroja ja yhtäläisyyksiä pohdittaessa on hyvä muistaa, että eri indikaattoreilla on eri tarkoituksia; tarvitsemme isoa yleiskuvaa koko maailman kestävän kehityksen tilasta, sekä tarkkaa tietoa vaikkapa yhden kunnan alueen tilasta. Vaikka raportit keskittyvät kukin hieman eri asioihin tai ainakin tarkistelevat kehitystä eri tasoilla, on jokaisen raportin pääviesti sama: Kehityksen on viipymättä muututtava kestävämpään suuntaan erityisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä epätasa-arvoisuuden poistamiseksi. Raportteja lukemalla voi kuitenkin todeta, että kehitystä tapahtuu myös positiiviseen suuntaan; äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ja yhä useampi perhe saa sähköä ja vettä koteihinsa.  

 

Sami Pirkkala

Kirjoittaja on kestävän kehityksen seurantaverkoston puheenjohtaja

 

Selaa blogin artikkeleita