YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 viitoittaa tietä kohti kestävämpää maailmaa. Julkisten hankintojen rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä ja se on kirjattu myös Agendan tavoitteisiin. Tavoitteen (12) mukaisesti maiden tulee varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys; valtioiden tulee edistää kestäviä julkisia hankintakäytäntöjä kansallisten lakien ja prioriteettien mukaisesti (12.7). Suomen julkisissa hankinnoissa on kyse peräti 35 miljardin euron vuosittaisesta muutosvoimasta, josta kaksi kolmasosaa kohdistuu kuntatasolle. 

Julkisten hankintojen rooli kiteytyy Agendan tavoitteeseen (11) taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat. Kaupungistumisen kasvu, ikärakenteen muutos ja ympäristökysymykset luovat uusia tarpeita julkisten palveluiden tuottamiselle. Kestävillä ja innovatiivisilla hankinnoilla uudistetaan palveluja, mahdollistetaan kuntalaisten sujuva arki ja edistetään kestäviä kulutustapoja. Tällaisia hankintoja ovat esimerkiksi uusiutuvaan energiaan perustuvat ratkaisut, kestävät liikenneratkaisut, vähähiiliset rakennukset ja kiertotalouden mukaiset jäte- ja vesihuollon ratkaisut. Näillä hankinnoilla voi olla keskeinen rooli myös systeemitason muutokseen johtavien ratkaisujen ja järjestelmien syntymisessä.

Kestävän kehityksen tavoitteista hankintojen kestävyyskriteereitä

Kun julkisia hankintoja tehdään, kestävän kehityksen tavoitteista saa hyvän pohjan kilpailutuksen vaatimuksille. Ympäristökriteerit voivat kohdistua esimerkiksi elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, uusiutuvan energian käyttöön, energia- ja resurssitehokkuuteen, sekä jätteen ja haitallisten aineiden vähentämiseen. Sosiaalisen vastuullisuuden kriteerit voivat koskea muun muassa palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoisen työn edistämistä, työllistämistä, eettistä kauppaa koskevia kysymyksiä ja pk-yritysten kilpailutukseen osallistumisen mahdollistamista. Taloudellinen kestävyys voi tarkoittaa elinkaarikustannusten huomioimista hankinnoissa, terveen kilpailun edistämistä ja harmaan talouden torjuntaa.

Julkisilla hankinnoilla pienennetään hiilijalanjälkeä

Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli Agendan tavoitteiden (13, 7) mukaisessa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja energiasektorin kestävässä uudistumisessa. Julkiset hankinnat aiheuttavat noin viidenneksen Suomen kulutusperusteisesti määritetyistä kasvihuonekaasupäästöistä. Suurimmat päästöt aiheutuvat lämmön ja sähkön hankinnoista, rakennuspalveluista, maa- ja vesirakenteiden korjauksesta ja kunnossapidosta, sekä matkustus- ja kuljetuspalveluista. Julkiset hankinnat voivat edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa, hukkalämmön hyödyntämistä ja energiatehokkuutta. Hankinnoilla, joissa kiinnitetään huomiota hiilijalanjälkeen, voidaan saada aikaan radikaalejakin päästövähennyksiä nopealla aikataululla. Tuore esimerkki Kuopion Länsirannan koulusta osoittaa, että oikeilla valinnoilla rakennuksen hiilijalanjälki voidaan saada peräti 44 % pienemmäksi kuin ”tavanomaisen” koulurakennuksen. Rakentamisen hankintoihin vuosittain käytetyt 7 miljardia euroa tulisi suunnata vähähiilisiin ja monikäyttöisyyttä edistäviin ratkaisuihin.

Julkisilla hankinnoilla edistetään Agendan (9) tavoitteiden mukaisesti kestävää infrastruktuuria, kestävää teollisuutta ja innovaatioita. Niiden avulla on esimerkiksi synnytetty paikallisia bioenergiaan perustuvia verkostoja ja luotu vaihtoehtoisten käyttövoimaratkaisujen mahdollistava liikenneinfrastruktuuri. Esimerkiksi kuntien hankkimat sähköautot ja latausinfra mahdollistavat sähköautojen käyttöönoton myös yksityisautoilijoille. Liikenteen hankintoihin ja liikenneinfrastruktuurin investointeihin vuosittain käytettävät 4 miljardia euroa ovatkin keskeisessä asemassa liikenteen vähäpäästöisyyden edistämisessä. Vaihtoehtoisia käyttövoimaratkaisuja, kuten täyssähköbusseja tai biokaasuautoja, sekä yhteiskäyttöautoja on ilmestynyt kaupunkien katukuvaan enenevässä määrin. Myös vesi- ja jätehuollon infrastruktuurin kehitys on julkisen sektorin avainkysymyksiä, joiden kilpailutuksissa ilmastonmuutoksen hillintä ja resurssitehokkuus ovat keskeisiä elementtejä.

Hyvinvointia ja kestävää kasvua fiksuilla hankinnoilla

Laadukkaiden julkisten palvelujen avulla pyritään Agendan tavoitteen (3) mukaisesti takaamaan terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikille. Pelkästään sosiaali- ja terveyssektorin hankintoja tehdään Suomessa 9 miljardilla eurolla vuosittain. Hankinnoissa on mahdollista huomioida loppukäyttäjien hyvinvointi kilpailutuskriteerinä. Esimerkiksi Tampereella mielenterveyskuntoutujien palveluhankinnassa vertailukriteeriksi asetettiin hinnan lisäksi kuntoutumisprosentti ja Oulussa ikäihmisten tehostetun palveluasumisen hankintojen tavoitteina olivat vanhusten hyvä elämänlaatu, tyytyväisyys ja asukkaan toimintakyvyn ylläpito. Myös julkiset ruokapalveluhankinnat, ja vuosittain tarjottavat 380 miljoonaa julkisen keittiön ruoka-annosta, antavat leveät hartiat edistää agendan tavoitteen (2) mukaisia terveellisiä ja kestäviä ruokavalioita. Vastuullisilla elintarvikehankinnoilla pystytään vaikuttamaan tuotantoketjun kestävyyteen, tuotantoeläinten hyvinvointiin, sekä ruoan terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Ruokapalveluissa on mahdollista hankkia esimerkiksi luomua ja reilun kaupan tuotteita.

Julkisilla hankinnoilla voidaan lisäksi edistää Agendan tavoitteen (8) mukaisesti kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja työpaikkoja. Julkisiin kilpailutuksiin voidaan myös kirjata työllistymisehto, joka velvoittaa sopimuskumppania työllistämään heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Esimerkiksi Järvenpään kaupunki on käyttänyt alueurakassaan työllistämisehtoa, jolla edistettiin nuorten kesätyömahdollisuuksia ja pitkäaikaistyöttömien työllistämistä.

Kestävien hankintojen osaamista tulee lisätä

Agenda2030 -tavoitteiden saavuttaminen vaatii kansallisesti vielä paljon työtä. Osa haasteista liittyy juuri julkiseen kulutukseen, jonka mahdollisuuksia ei ole täysimääräisesti hyödynnetty. Kestävillä julkisilla hankinnoilla voitaisiin nykyistä paremmin edistää ympäristöystävällisten tuotteiden markkinoita, löytää mahdollisuuksia ja kokeilualustoja uudenlaiselle palveluntarjonnalle, sekä lisätä hankintayksiköiden rajat ylittävää yhteistyötä. Hankintalain uudistus vuoden 2017 alusta tarjoaa monia mahdollisuuksia kestävien ja innovatiivisten hankintojen tekemiseen, mutta hankintakäytäntöjä ja -osaamista tulee parantaa. Marinin hallitusohjelma pyrkii lisäämään kestävyyskriteerien painoarvoa ja nostamaan hankintaosaamisen tasoa. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO) vastaa tähän tarpeeseen.

Katriina Alhola toimii erikoistutkijana Suomen ympäristökeskus SYKEssä. Hän tutkii ja edistää kestäviä julkisia hankintoja muun muassa ORSI-hankkeessa ja KEINO-osaamisverkostossa.

 

Kirjallisuutta:

Alhola, K., Sankelo, P., Antikainen, R., Helonheimo, T., Kaljonen, M., Karjalainen, L., Linjama, J., Lounasheimo, J., Peltomaa, J., Pesu, J., Sederholm, C. ja Taino, P., 2019. Vähähiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa. Kiihdyttämö-hankkeen tulokset, opit ja kokemukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 45

Alhola, K. & Kaljonen, M., 2017. Kestävät julkiset hankinnat – nykytila ja kehittämisehdotuksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32.

Berg Annukka, Lähteenoja Satu, Ylönen Matti, Korhonen-Kurki Kaisa, Linko Tyyra, Lonkila KirsiMarja, Lyytimäki Jari, Salmivaara Anna, Salo Hanna, Schönach Paula, Suutarinen Ira POLKU2030 – Suomen kestävän kehityksen politiikan arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 23/2019.

Economist, 2020. The future of public spending: Why the way we spend is critical to the Sustainable Development Goals. https://unops.economist.com/digital-essay-the-future-of-public-spending/

KEINO, 2019a. Julkisten hankintojen strateginen johtaminen Suomessa -raportti. https://www.hankintakeino.fi/fi/julkisten-hankintojen-tila-suomessa/julkisten-hankintojen-strateginen-johtaminen

KEINO, 2019b. Innovatiivisten ja kestävien hankintojen tilanne Suomessa 2018. https://www.hankintakeino.fi/fi/julkisten-hankintojen-tila-suomessa/julkisten-hankintojen-innovatiivisuus-ja-kestavyys-Suomessa

KEINO, 2019c. Työllistämisehtojen käyttö kaupungin kunnossapidon ulkoistamisessa - Case Järvenpää.   https://www.hankintakeino.fi/fi/keinokkaat-hankintaesimerkit/rakentamisen-ja-infran-hankinnat/tyollistamisehtojen-kaytto-kaupungin-kunnossapidon-ulkoistamisessa-case-jarvenpaa

Lyytimäki, J., Lähteenoja, S., Sokero, M., Korhonen, S. &Furman, E. Agenda 2030 Suomessa: Kestävän kehityksen avainkysymykset ja indikaattorit.  Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2016.

Nissinen, A., Lähteenoja, S., Alhola, K., Antikainen, R., Kaljonen, M., Kautto, P., Kuosmanen, J., Lippo, A. & Salo, M., 2017. Tavoitteista toiminnaksi - Kestävän kulutuksen ja tuotannon visio ja tärkeimmät toimenpiteet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31.

Nissinen, A. & Savolainen, H., 2019. Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö - ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019.

Valovirta, V., Alhola, K., Leväsluoto, J., Nissinen, A., Oksanen, J., Pelkonen, A. & Turtonen, A., 2017. Innovatiiviset julkiset hankinnat – määrittely, mahdollisuudet ja mittaaminen. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 82/2017. 169 s.

Valtiontalouden tarkastusvirasto, 2019. Cleantech-hankintojen lisääminen vaatii kansallisia tavoitteita sekä valtion ja kuntien yhteistyötä. https://www.vtv.fi/tiedotteet/cleantech-hankintojen-lisaaminen-vaatii-kansallisia-tavoitteita-seka-valtion-ja-kuntien-yhteistyota/