Kestävää kehitystä -blogi

Kaisa Karttunen: SDG 2: Nykymenolla nälän hävittämistavoite ei toteudu

Julkaisupäivä 23.3.2017 14.40 Blogit

Maailmassa on lähes 800 miljoonaa kroonisesti nälkäistä ihmistä, jotka eivät saa ruuastaan normaaliin ja terveeseen elämään tarvittavaa energiaa. Naiset ja tytöt ovat yliedustettuja tässä joukossa: heitä on 60 prosenttia. SDG 2:n tavoite on poistaa nälkä maailmasta vuoteen 2030 mennessä. FAO:n arvion mukaan nykymenolla maailmassa on yhä 650 miljoonaa ihmistä vailla riittävää ruokaa vuonna 2030. Tavoitteen saavuttaminen vaatisi poliittista tahtoa, jotta saataisiin aikaan isoja muutoksia maailman ruokajärjestelmiin sekä lisärahoitusta ongelmien ratkomiseen.

Viime päivien otsikkoihin on noussut niiden 20 miljoonan ihmisen tilanne, jotka kärsivät akuutista nälänhädästä Afrikan Sarven alueella, Etelä-Sudanissa sekä Pohjois-Nigeriassa. Ilmastonmuutoksen vahvistama El Niño-ilmiö vei alueelta usean peräkkäisen vuoden sateet. Maiden sisäiset konfliktit ja kuivuus yhdessä on tappava yhdistelmä: ilman kansainvälisen yhteisön nopeaa apua miljoonia ihmisiä on vaarassa kuolla nälkään lähikuukausina.

Suurin osa pitkäaikaisesta ruuan puutteesta kärsivistä asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa, missä köyhyys ja osattomuus estävät ihmisiä ostamasta tarvittavaa ruokaa ja investoimasta ruuan tuotantoon. Sadannan muutokset ja sään ääri-ilmiöt aiheuttavat suuria vaihteluita korjattavan sadon määrissä. Muuttuva ilmasto heikentää myös tuotetun ruuan laatua, vaikeuttaa säällisen toimeentulon hankkimista ja pahimmissa tapauksissa ajaa ihmisiä pakolaisuuteen.

Kehittyvissä maissa maaseudun naisilla on usein käytössään miehiä vähemmän maata, pääomia ja työvoimaa. Siksi heidän on miehiä vaikeampaa sopeuttaa maatalouttaan muuttuvaan ilmastoon. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen tähtäävässä työssä on otettava huomioon erot miesten ja naisten välillä varsinkin, kun monissa kehittyvissä maissa maatalous naisvaltaistuu miesten lähtiessä muualle työnhakuun.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja huolenpito maan kasvukunnosta ovat keskeisiä keinoja edistää ilmastonmuutokseen sopeutuvaa ruuantuotantoa. Metsien merkitystä aavikoitumisen pysäyttämisessä, hiilen sitojana ja myös ruuan ja energian lähteenä ei voi korostaa liikaa.

Ruuan tuottamiseen tarvitaan myös vettä. Maatalouden kasteluveden osuus on jo nyt yli 70 prosenttia maailman makean veden käytöstä. Likainen juomavesi on puolestaan tärkein ripulitautien aiheuttaja maailmassa. Epäkunnossa oleva ihmiselimistö ei pysty hyödyntämään ruuan ravinteita ja energiaa.

Kestävän kehityksen tavoitteita ei voi katsoa sektorisiiloista, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Nälänpoistotavoitteen (SDG 2) saavuttamiseksi tarvitaan työtä myös muiden tavoitteiden kohdalla. Pysyykö seuranta mukana ja pystytäänkö tavoitteiden keskinäiset synergiat ja johdonmukaisuudet näyttämään toteen? Tämä vaatii toimenpiteiden ja seurantaindikaattoreiden vertailua ristiin eri tavoitteiden kesken.

Isojen ruokakysymysten ratkaisuun tarvitaan yhteistyötä ja kumppanuuksia. Suomella olisi paljonkin jaettavaa ja hyviä kokemuksia ja niitä on aiempina vuosina myös jaettu useissa kumppanimaissa ja kansainvälisissä järjestöissä. On tärkeää, että istumme jatkossakin niissä pöydissä, joissa ratkotaan maailman ruokaongelmia.

___________________

Tutkija Kaisa Karttunen, Ajatuspaja e2 www.e2.fi

Selaa blogin artikkeleita