Kestävää kehitystä -blogi

Jussi Kanner: Hallituksen selonteko on virstanpylväs

Julkaisupäivä 20.2.2017 7.26 Blogit

Hallituksen tässä kuussa julkaisema selonteko kestävän kehityksen tavoitteiden ja toimintaohjelman Agenda2030:n toimeenpanemiseksi on tärkeä virstanpylväs kestävän kehityksen toteuttamiselle Suomessa. Ennen kaikkea se luo työkalut tilivelvollisuuden toteutumiselle, eli hallituksen asettamiselle vastuuseen kestävän kehityksen edistämisestä. Hallituksen selonteossa määrittelemä seurantajärjestelmä vastaa kansainvälisten kansalaisjärjestöverkostojen vaatimuksiin ja se on mahdollisesti kattavimpia kestävän kehityksen seurantajärjestelmiä maailmassa.

Kansalaisjärjestöt ympäri maailman, esimerkiksi Beyond 2015 -verkosto ja CONCORD Europe, ovat vaatineet maita ottamaan käyttöön kattavia seurantajärjestelmiä, jotka mahdollistavat tilivelvollisuuden toteutumisen kestävän kehityksen politiikkojen suhteen. Suomen selonteossa esitetty malli vastaa järjestöjen vaatimuksista useimpiin.

Kun Agenda2030:n hyväksymiseen johtaneita kansainvälisiä neuvotteluja vielä käytiin, laati globaali kansalaisjärjestöjen verkosto Beyond 2015 kannanoton, jossa listattiin alueellisten, kansallisten ja paikallisten seurantajärjestelmien tärkeimpiä elementtejä. Kansalaisjärjestöjen keskuudessa puhumme kryptisesti MAR-järjestelmistä. Kirjainyhdistelmä MAR tulee sanoista ”monitoring, accountability and review”, joka jo itsessään paljastaa järjestöjen keskeisimmät vaatimukset. MAR pitää seurannan lisäksi sisällään myös tilivelvollisuuden ja arvioinnin.

Beyond 2015:n asettamiin vaatimuksiin kuuluivat esimerkiksi hallituksen johtama edustava toimielin, riippumaton kansallinen asiantuntijapaneeli ja eri toimijoiden laaja osallistuminen näiden työhön. Suomessa nämä vaatimukset toteutuvat kestävän kehityksen toimikunnan ja asiantuntijapaneelin kautta. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole yllättävää, sillä Suomen kestävän kehityksen hallintomalli on todennäköisesti osin toiminut inspiraationa kansalaisjärjestöjen vaatimuksille. Muun muassa Kehystä on viimeisten vuosien aikana usein pyydetty kertomaan Suomen hallintomallista kansainvälisillä areenoilla, ja malli on herättänyt runsaasti mielenkiintoa kestävää kehitystä edistävissä kansainvälisissä verkostoissa.

Hallituksen tuore selonteko vastaa myös Beyond 2015 -verkoston vaatimukseen ulkopuolisesta evaluoinnista.  Ainoa ruutu, joka Suomelta jää toistaiseksi rastittamatta Beyond 2015:n vaatimuksista, koskee Suomen kumppanimaiden kuulemista. Minkälaisia vaikutuksia Suomen politiikoilla on muiden maiden edellytyksiin saavuttaa kestävä kehitys? Tämänkin arviointiin saattaa tarjoutua mahdollisuus esimerkiksi kehityspoliittisen toimikunnan tai selonteossa mainitun hallituskauden lopussa toteutettavan evaluoinnin kautta.

Myös eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kesken on pohdittu, minkälaisia seurantajärjestelmiä haluaisimme nähdä omissa maissamme. Beyond 2015:n vaatimusten lisäksi nostimme esiin tarpeen niin tilastollisille kuin poliittisille seurantaraporteille, itsekriittisille tilannearvioille ja säännölliselle dialogille eri sidosryhmien välillä. Jälleen kerran hallituksen tuore selonteko vastaa näihin vaatimuksiin. Suomen kansalliset kestävän kehityksen mittarit ovat parhaillaan työn alla ja poliittista raportointia tullaan tekemään hallituksen vuosikertomuksissa. Tilannearvioon taas tarjoutuu mahdollisuus selonteon käsittelyssä, vuosittaisessa kestävän kehityksen tila -dialogissa sekä kestävän kehityksen toimikunnassa.

Hallituksen selonteko Agenda 2030:sta avaa siinä määritellyn seurantajärjestelmän avulla mahdollisuuden käydä keskustelua hallituksen toimien kestävyydestä ja Suomen vahvuuksista ja puutteista. Juuri tästä syystä hallituksen selonteko Agenda 2030:sta tulee nähdä virstanpylväänä.  Paraskaan seurantajärjestelmä ei kuitenkaan takaa sitä, että kestävä kehitys tosiasiallisesti toteutuu. Hallituksen selonteossa tarjoama malli antaa kansalaisyhteiskunnalle ja muille toimijoille, muun muassa oppositiolle, hyvät työkalut haastaa ja sparrata hallitusta toimimaan johdonmukaisemmin kestävän kehityksen edistämiseksi.  Hallitus on osoittanut, miten se itse tulkitsee kestävää kehitystä ja on antanut tämän tulkinnan muiden sidosryhmien arvioitavaksi. Kansalaisjärjestöt ovat jo ehtineet vastata haastamalla hallituksen näkemyksen kestävästä kehityksestä ja tulevat tekemään näin myös jatkossa.

Ulkoasiainministeriön kestävän kehityksen vastuuvirkamies Sami Pirkkala oli oikeassa kirjoittaessaan, että Suomen seurantajärjestelmä on mahdollisesti kunnianhimoisin maailmassa. Tästä meidän on syytä olla ylpeitä. Seuraava luonnollinen askel onkin pitää huolta siitä, että Suomi vaatii seurantajärjestelmän osalta yhtä korkeaa kunnianhimoa myös Euroopan unionilta, jonka toimet Agenda 2030:n toteuttamisen varmistamiseksi toistaiseksi ovat jääneet laihoiksi.

                                          

Jussi Kanner on Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n vaikuttamistyön koordinaattori ja eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön CONCORD Europen kestävän kehityksen työn rinnakkaispuheenjohtaja.

Selaa blogin artikkeleita