Kestävää kehitystä -blogi

Jari Lyytimäki: Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset syyniin keväällä 2017

Julkaisupäivä 28.2.2017 13.40 Blogit

Kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset ovat herättäneet mukavasti kiinnostusta. Jo yli 450 toimijaa on antanut sitoumuksensa ja lisää aktiivisia tahoja on tulossa mukaan. Toimijalähtöinen ja vapaaehtoisuuteen perustuva malli on herättänyt kiinnostusta ulkomaillakin. Kestävän kehityksen työssä ei kuitenkaan voida jäädä laakereille lepäilemään, sillä edelläkävijätkin – Suomi mukaan lukien – ovat vielä kaukana kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta. Tarvitsemme siis terästäytymistä.

Sitoumusprosessia on lähdetty terästämään alkuvuonna 2017 toteutettavassa KekeArvi-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten yhteiskuntasitoumusta ja siinä käytettävää verkkopohjaista työkalua kannattaisi kehittää. Taustalla ovat Suomen kansalliset tavoitteet ja niihin tiiviisti kytkeytyvä YK:n kansainvälinen kestävän kehityksen ohjelma Agenda2030. Hanke kartoittaa sitoumusten nykytilanteen ja arvioi monipuoliseen aineistoon perustuen sitoumusprosessin vaikuttavuutta, vahvuuksia ja heikkouksia. Konkreettiset kehittämissuositukset muodostetaan vuorovaikutteisesti kestävän kehityksen ydintoimijoiden kanssa.

Yhteiskuntasitoumusprosessin vaikuttavuudesta on kertynyt vasta vähän tietoa, ja myös kansainvälisen Agenda2030-prosessin toteutus on alkuvaiheessaan. Todennäköistä on, että tavoitteiden toteuttaminen vaatii nykyistä laajempaa ja sitoutuneempaa eri toimijoiden osallistumista. Edelläkävijät ovat jo ottaneet kestävän kehityksen aidoksi osaksi ydintoimintaansa, mutta suuri joukko toimijoita sivuuttaa kestävyystavoitteet osittain tai jopa kokonaan.

Hanke edistää osaltaan tietoisuutta Agenda2030-ohjelmasta ja pyrkii luomaan edellytykset nykyistä laajemman toimijajoukon aktiiviselle ja innostuneelle osallistumiselle. Lähtöoletuksena on, että eri tahojen oma-aloitteisuudesta kumpuavan toimeliaisuuden varaan voidaan rakentaa vankkaa kestävän kehityksen politiikkaa. Aina ei tarvita tiukkaa sääntelyä, käskyjä tai kieltoja, vaikka niillekin on paikkansa.

Tietoa kuitenkin puuttuu siitä, milloin, missä ja minkälainen vapaaehtoisuuteen perustuva toimeliaisuus edistää parhaiten kestävää kehitystä. Millaiset sitoumukset ovat mielekkäitä suurten ja pienten yritysten, koulujen, kuntien tai yksittäisten kansalaisten näkökulmasta? Mitkä ovat tyypillisiä esteitä sitoumuksen antamiselle tai niiden jouhevalle toteuttamiselle? Mihin tekeminen lopahtaa ja mikä antaa uutta intoa? Näihin kysymyksiin toivomme saavamme vastauksia kevään aikana.

                                          

Jari Lyytimäki on tutkija Suomen ympäristökeskuksessa

KekeArvi-hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Demos Helsinki ja Kaskas Media. Hanke toteuttaa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.

 

Selaa blogin artikkeleita