YK:n pääsihteeri António Guterresin tärkeä viesti syyskuussa pidetyssä YK:n yleiskokouksessa oli, että ihmisten tulee nähdä tuloksia jokapäiväisessä elämässään, tai he menettävät uskonsa hallituksiin ja instituutioihin, ja uskon tulevaisuuteen.
Koronapandemian ja Ukrainan sodan synnyttämät kriisit sekä kiihtyvän ilmasto-, luontokato-, eriarvoisuus- ja saastekriisivyyhdin seuraukset haastavat kestävän kehityksen tavoitteissa etenemistä. Suuri huoli kohdistuu siihen, otammeko maailman laajuisesti takapakkia vai tartummeko mahdollisuuteen ratkaista pitkän aikavälin kestämättömyysongelmia vastatessamme akuutteihin lyhyen aikavälin kriiseihin. Uusi tilanne on herättänyt suomalaiset miettimään paitsi omaa toimintaansa, myös niiden, jotka vaikuttavat heidän arkeensa.
Monet Suomen kaupungit ovat kestävän kehityksen edelläkävijöitä. Merkittävän muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kaikki mukaan, niin Suomessa kuin muissa maissa.
Kaupungeilla on tärkeä rooli kaikissa yhteiskunnan järjestelmissä, joissa kestävyysmurrosta kipeästi tarvitaan. Ne liittyvät talouteen, työhön ja kulutukseen, ruokaan, oppimiseen, hyvinvointiin, alueidenkäyttöön ja energiaan. Suomen kuusi suurinta kaupunkia - Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu - sitoutuivat kesäkuun alussa 2022 kestävän kehityksen kansallisen tiekartan ja strategian tavoitteiden edistämiseen.
Kuutoskaupunkien kestävän kehityksen tavoitteiden strategisen johtamisen -verkostoprojekti on vienyt suomalaisten kaupunkien viestiä kaikille merkittäville kestävän kehityksen foorumeille ja hakenut aktiivisesti kumppaneita Pohjoismaista, Euroopasta ja globaalisti. Yhteistyötä tehdään myös tärkeiden alueellisten verkostojen, kuten eurooppalaisen URBACT-kaupunkiverkoston ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelman UN-Habitatin kanssa. Kuutoskaupungit ovat aktiivisesti mukana myös monissa kansallisissa kestävän kehityksen verkostoissa.
Kuutoskaupungit haluavat kasvaa taloudellisesti, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi, tiennäyttäjinä ja esimerkkeinä koko suomalaiselle kuntakentälle. Taloudellista kestävyyttä vaalitaan vastuullisella taloudenpidolla, innovaatioilla ja kestävillä hankinnoilla. Espoossa poikkihallinnollinen Kestävä Espoo-kehitysohjelma vahvistaa osaltaan kestävän kehityksen kaikkia osa-alueita koko kaupunkikonsernin toiminnassa.
Ympäristöllistä kestävyyttä viitoitetaan hiilineutraaliustavoitteilla: Turku tavoittelee hiilineutraaliutta 2029, Helsinki, Espoo, Tampere sekä Vantaa vuonna 2030 ja Oulu vuonna 2035. Luonnon monimuotoisuutta ja lähiluontoa suojellaan erityisin ohjelmin: esimerkiksi Helsinki on asettanut tavoitteekseen perustaa viisi luonnonsuojelualuetta vuodessa tämän strategiakauden aikana. Maankäyttöä ja liikennettä kehitetään kestävästi, pyöräilyä ja kävelyä tuetaan ja julkisen liikenteen tarjontaa parannetaan, kuten raitiovaunujen myötä Tampereella ja Vantaalla. Ilmastonmuutokseen sopeudutaan ja sään ääri-ilmiöihin varaudutaan. Kiertotaloutta edistetään ja tuetaan sekä ekologisten että taloudellisten hyötyjen takia.
Sosiaalista kestävyyttä edistetään ehkäisemällä ja vähentämällä ylisukupolvista syrjäytymistä, huono-osaisuutta, eriarvoistumista ja asunnottomuutta. Toisaalta hyvinvointia pyritään lisäämään esimerkiksi Turun tapaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa osallisuuden ja aikaisen puuttumisen keinoin. Kulttuurista kestävyyttä edistetään panostamalla sivistykseen, kasvatukseen ja opetukseen, kuten esimerkiksi Oulussa, jossa opettajien kestävän kehityksen työ on Suomen ja maailmankin mittakaavassa uraauurtavaa.
Maailman tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa. Suomen kuusi suurinta kaupunkia näyttävät esimerkillään, että kestävän kehityksen työ tapahtuu siellä, missä ihmiset tekevät arkisia valintojaan.
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 31.10. YK:n kaupunkipäivänä
Eeva Furman, kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, valtioneuvoston kanslia
Pasi Laitala, kestävän kehityksen johtaja, Espoon kaupunki
