Kestävää kehitystä -blogi

Antti Joensuu: Agenda 2030, näkymää tulevaisuuteen

Julkaisupäivä 21.3.2017 12.50 Blogit

Suomen hallituksen kansallisen Agenda2030-toimeenpanon painopisteet ovat hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. Teknologia ja osaaminen ovat näiden painopisteiden kannalta oleellisia.

Peter Diamandis ja Steve Kotler kertovat kirjassaan “Abundance: The Future Is Better Than You Think” miten teknologian avulla on onnistuttu parantamaan monia asioita. Teknologia tulee olemaan ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan tulevaisuutta rakennettaessa.

Yritysten uudistuminen, tuotekehitys sekä kasvu ja kansainvälistyminen ovat avainasemassa, jotta työtehtävien tarjonta olisi riittävää ja kestävällä pohjalla.  Yritystoiminnan jatkuva uudistuminen on tässä oleellista. Esim. kestävään kehitykseen liittyvien innovaatioiden (cleantech, uusiutuva energia, biotalous, terveysteknologia, digi…) kysyntä maailmalla on käytännössä loputon.

Suurin aikamme yksittäinen muutosajuri on digitalisaatio, josta olemme nähneet toistaiseksi vain pintaraapaisun. Digitaalinen teknologia edistyy eksponentiaalisesti luoden jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ratkaista ihmiskunnan ongelmia. Digitalisaatio on merkittävässä roolissa esimerkiksi hiilineutraaliin talouteen siirryttäessä. Se rationalisoi liikennettä, vähentää päästöjä ja lisää energiatehokkuutta.

Digitalisaatio tuo mukanaan myös tekoälyn ja robottien laajamittaisen käytön. Näiden myötä vanhoja ammatteja häviää ja uusia ammatteja syntyy. Robotisaatio ja automaatio vähentävät nopeasti raskaita, likaisia ja vaarallisia töitä. Tekoälyn myötä kaikki muutkin työt tulevat kokemaan merkittäviä muutoksia. Yritykset ja organisaatiot joutuvat pohtimaan rooliaan uudestaan ja uudestaan.

Työn ja ammattien luonne muuttuu dynaamisempaan suuntaan ja jatkossa työsuhde (ehkä useat samanaikaiset), koulutus, uusien haasteiden etsiminen ja yrittäjyys seuraavat toisiaan osana normaalia työuraa. Tässä uudessa työurien dynamiikassa on mahdollista saada tuloksia myös sukupuolten välisen tasa-arvon saralla. Ammatilliseen segregaatioon tarjoutuu nyt ennennäkemättömät mahdollisuudet vaikuttaa.

Osaamisvaatimukset nimittäin muuttuvat jatkuvasti ja jopa kiihtyvään tahtiin. On arvioitu, että lähes puolet nykyisistä ammateista häviää parissa vuosikymmenessä ja suurin osa tämän päivän opiskelijoista on aikanaan ammateissa, joita ei vielä ole edes olemassa. On hyvät mahdollisuudet saada työvoimapotentiaali paremmin käyttöön uudistamalla koulutusta vastaavasti.

Olisi siis toivottavaa, että STEM-aineet (science, technology, engineering and mathematics) kiinnostaisivat tässä uusien mahdollisuuksien äärellä aiempaa enemmän myös naisia. Erilaisia hyviä toimia ja aloitteita tilanteen parantamiseksi on jo, mutta lisää tarvitaan. Työhön osallistumista kasvatetaan myös helpottamalla työn ja perhe-elämän yhdistämistä sekä ajasta ja paikasta riippumattomien joustotyöjärjestelyjen avulla. Digitalisaatiolla on roolinsa tässäkin.

________________________

Antti Joensuu on työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja, joka seuraa aktiivisesti toimintaympäristömme muutoksia ja innovaatiotoimintaa. Hän on toiminut aiemmin tutkimuspäällikkönä teollisuudessa, teollisuussihteerinä Pariisissa ja yrityskehitystyössä Otaniemessä sekä kansainvälisen teknologiapolitiikan ryhmän esimiehenä ministeriössä.

 

Selaa blogin artikkeleita