Kestävän kehityksen toimikunta keskusteli hyvinvoinnin mittaamisesta ja hyvinvointitaloudesta
Pääministeri Sipilä: BKT:lle rinnakkaiset mittarit osaksi hallituksen strategisten mittareiden kehittämishanketta

Julkaisuajankohta 6.4.2018 8.41
Tiedote
Toimikunnan kokous 3.4.2018
Toimikunnan kokous 3.4.2018

Kestävän kehityksen toimikunta kokoontui tiistaina 3.4. keskustelemaan hyvinvoinnin mittaamisesta ja kestävän kehityksen näkökulman vahvistamisesta päätöksenteossa. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto kehittää erityisesti BKT:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi ja painottaa hyvinvointivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa.

Toimikunnan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä kertoi, että aiheesta keskusteltiin hallituksen strategiaistunnossa maaliskuussa, ja siellä päätettiin ottaa BKT:lle rinnakkaisten mittareiden tarkastelu osaksi hallituksen strategisten mittareiden kehittämishanketta.

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen ja erityisasiantuntija Sami Pirkkala kertoivat edistysaskeleista kestävän kehityksen sisällyttämiseksi ministeriöiden työhön, hallituksen vuosikertomukseen, seurantajärjestelmään ja valtion talousarvioon. Ministeriöiden raportteja viime vuoden Agenda2030 toimeenpanosta kootaan parhaillaan yhteen, ja ne toimitetaan eduskunnalle osana hallituksen vuosikertomusta. Lisäksi kestävän kehityksen kysymyksiä on kytketty mm. tulevaisuustyöhön ja käynnistetty tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kokeiluhankkeita, jotka tukevat Agenda2030 toimeenpanoa eri teemojen kautta.

Kansallisten kestävän kehityksen indikaattorien avulla seurataan Suomen edistymistä kestävän kehityksen kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa. Seurantajärjestelmä mahdollistaa sidosryhmien osallistumisen indikaattoritiedon ja tulkintojen kommentointiin verkossa.

Kestävän kehityksen budjettisuunnittelussa on edetty vuoden alussa määrätietoisin askelin. Apulaisbudjettipäällikkö Majanen kertoi, että vuoden 2019 talousarvion kunnianhimontasoa on aikomus nostaa edellisvuoden kestävän kehityksen harjoituksesta. Laaja-alaisten kestävän kehityksen tekstien lisäksi tehdään budjetin yleisperusteluihin analyysi määrärahoista, joita käytetään hallituksen Agenda2030 toimeenpanosuunnitelman painopisteeseen ’hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi’.  Valtiovarainministeriö on mielellään mukana hyvinvoinnin mittareiden kehittämisessä, Majanen sanoi.

Valtiovarainministeriön suunnitelmat saivat toimikunnan jäseniltä kiitosta. Todettiin, että Suomen edelläkävijyys kestävän kehityksen budjetoinnissa on huomattu myös maailmalla. Toivottiin, että kestävä kehitys nostettaisiin budjettikatsaukseen. Tämä toisi näkyvyyttä. Lisäksi toivottiin, että seuraava määräraha-analyysi tehtäisiin selonteon toisesta painopisteestä ’yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi’.

Toimikunnan jäseniltä tuli vahva tuki ajatukselle nostaa Agenda2030 ja kestävä kehitys Suomen EU-puheenjohtajakauden kärkiteemaksi syksyllä 2019. Konkreettisena ehdotuksena esitettiin, että Suomi järjestäisi kaudellaan isomman kansainvälisen kestävän kehityksen konferenssin, jossa hyvinvoinnin mittaaminen olisi yksi pääteemoista. Pääministeri Sipilä lupasi viedä ehdotuksen parlamentaariseen työryhmään, jossa puheenjohtajuuskautta valmistellaan.

Kokouksessa käytiin vilkas paneelikeskustelu hyvinvointitalouden vahvistamisesta poliittisessa päätöksenteossa. Aiheesta olivat keskustelemassa ministeri Kimmo Tiilikainen, kansanedustaja Susanna Huovinen, pääekonomisti Jussi Ahokas SOSTE-järjestöstä, asiantuntijapaneelin jäsen, johtaja Jaakko Kiander Ilmariselta sekä opiskelija Aleksanteri Kekonen Nuorten Agenda2030 ryhmästä. Esiin nousivat mm. pitkän tähtäimen hyvinvointi-investointien tärkeys, työn ja osallisuuden merkitys, tutkimustiedon ja seurantamittareiden keskeinen rooli, kestävyysvajeen ulottaminen muihinkin kuin talousteemoihin sekä nuorten luottamus tulevaisuuteen ja tulevien sukupolvien valtuutetun tehtävän perustaminen.

Kestävän talouden käsitteeseen toivottiin selkeyttä ja toivottiin, että ympäristö- ja sosiaalisia tavoitteita ei asetettaisi vastakkain. Pohdittiin, että kestävä talous on viime kädessä ekologiaa: Talouden pitää toimia luonnon kantokyvyn rajoissa ja niin, että sen avulla luodaan riittävä määrä hyvinvointia ja huolehditaan hyvinvoinnin tasaisesta jakautumisesta.

Press release