Ministeri Risikko: Yhteistyön ja suvaitsevaisuuden Suomessa ei tule suvaita kaikkea

Sisäministeri Paula Risikko korosti yhteistyön ja suvaitsevaisuuden merkitystä Suomen menestyksen takaajana puhuessaan itsenäisyyspäivän juhlassa Jaakko Ilkan koululla Ilmajoella 2.12.2017. Samalla sisäministeri muistutti puheessaan, ettei kaikkea tule suvaita. Risikko vaati suhtautumaan jyrkän kielteisesti kaikkeen häirintään, oli se sitten henkistä tai ruumiillista.

– Suomen kaltaisen pienen maan menestyksen avainsana on yhteistyö. Sen merkitystä yksilöiden, sukupolvien, viranomaisten ja valtioiden välillä ei voi korostaa liikaa. Yhteistyö saa aikaan yhteisiä päätöksiä ja yhteistä toimintaa, joka hyödyttää koko Suomea ja kaikkia suomalaisia, ministeri Risikko sanoi.

Risikko painotti, ettei yhteistyöhön pyrkiminen tarkoita sitä, että joutuisi luopumaan omista periaatteistaan ja ihanteistaan. Hänen mukaansa se tarkoittaa sitä, että kukin ottaa huomioon myös toisen tai toisten osapuolten mielipiteet ja näkemykset.

– Suomalaisten arjessa tämä tarkoittaa suvaitsevaisuutta, Risikko alleviivasi.

On luonnollista ihmetellä outoa

Risikko muistutti olevan sisäänrakennettua, että ihminen vierastaa uutta ja erilaista. Se lienee ollut selviytymisemme perustana yhteiskuntamme varhaisimmissa vaiheissa, kun uusi ja vieras on ollut todellinen uhka ja todennäköinen riski.

– Maailma on kuitenkin tullut luoksemme, ja satavuotias itsenäinen Suomi on osa maailmanlaajuista ihmisten ja ilmiöiden verkostoa.

Digitaalisessa, globaalissa ja virtuaalisessa maailmassa kaikki on vain silmänräpäyksen päässä. Myös reaalimaailmassa, siinä varsinaisessa todellisuudessa, olemme osa ihmiskuntaa, jossa kaikki ihmiset ovat keskenään erilaisia. Erilaisuus ei merkitse eriarvoisuutta. Kaikki ovat ihmisinä samanarvoisia ja ansaitsevat toisten arvostuksen ja kunnioituksen.

Kaikkea ei pidä suvaita

Samalla Risikko kuitenkin muistutti, ettei kaikkea tarvitse eikä saa suvaita. Hän viittasi viime aikoina julkisuudessa käytyyn keskusteluun sukupuolten välisen tasa-arvon ja koskemattomuuden loukkauksista.

– On tärkeää, että tämä asia on noussut julkiseen keskusteluun. Suhtaudun, ja kehotan kaikkia suhtautumaan, jyrkän kielteisesti kaikkeen häirintään, olipa se sitten henkistä tai ruumiillista. Koulumaailmassa se ilmenee kiusaamisena ja muina yhtä vastenmielisinä ja tuomittavina tekoina. Satavuotias Suomi ei ole sellainen maa, jossa saa ja voi loukata kanssaihmistä sanoilla tai teoilla, Risikko painotti.

Lisätietoja

erityisavustaja Tiina Rytilä, p. 050 456 1031