Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki:
Uusi kulma ilmastonmuutokseen

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 8.2.2019 13.15
Kolumni
Martti Hetemäki.

Suomella voi olla Afrikan koulutuskriisin ratkaisussa ja sitä kautta ilmastonmuutoksen torjunnassa kokoansa suurempi rooli.

Arvostetun PEW-tutkimuskeskuksen vuoden 2017 kyselyn mukaan esimerkiksi Nigerian kansalaisista 74 % asuisi toisessa maassa, jos heillä olisi siihen varat ja mahdollisuus (liitteen dia 2). Vaikka YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitaten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on ollut myönteistä kehitystä, ei se ole käytännössä pystynyt kuromaan kiinni kuilua maailman muihin alueisiin nähden (dia 3).

YK ennustaa Nigerian väkiluvun ylittävän ennen pitkää koko Euroopan väkiluvun (dia 4). Afrikassa on kuitenkin 18 maata, joissa ennusteen mukaan väestönkasvu on jopa Nigeriaa nopeampaa (dia 5).

Miksi afrikkalaiset haluavat muuttaa maasta? Koulutuskriisi, köyhyys, konfliktit ja kuivuus lienevät ajureita, jotka ovat pitämässä kuilun Afrikan ja muiden maanosien välillä suurena. Maailmanpankin vuosiraportti kuvaa koulutuskriisin vakavuuden Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa vain murto-osa koululaisista yltää perustaitojen tasolle (dia 6). Nuo taidot ovat kuitenkin kaiken kehityksen välttämätön ehto.

Koulutustason nousu voi pysäyttää maailman väestönkasvun

Koulutustason nousun vaikutus väestönkasvuun on suuri. Dia 8 esittää kaksi kuviota USA:n tiedeakatemian arvostetun PNAS-julkaisusarjan artikkelista, joka käsittelee maailman väestönkasvua ja ilmastonmuutosta. Ensimmäisen kuvion skenaariossa maailman koulutustaso nousee ennen muuta Afrikan koulutustason nousun takia siten, että maailman väestönkasvu pysähtyy. Toisen kuvion skenaariossa Afrikan koulutustaso ei nouse, minkä seurauksena maailman väkiluku karkeasti kaksinkertaistuu.

Useissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa yli puolet väestössä elää äärimmäisessä köyhyydessä (dia 9). Alueen maiden tulotaso on pysymässä erittäin matalana lähivuosina (dia 10). Lisäksi Saharan eteläpuoliselle Afrikalle köyhyydestä irtipääsy on ilmastonmuutoksen takia liikkuva maali. Se kuuluu alueisiin, joissa ilmastonmuutos on heikentämässä eniten talouskasvua (diat 11 ja diat 12).

Ritva Reinikan johdolla laadittu ulkoministeriön raportti Stepping Up Finland’s Global Role in Education kuvaa erinomaisesti, miten Suomen opeilla Afrikan koulutuskriisiä voitaisiin lievittää.

Suomen koulutusosaaminen voi auttaa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, koska:

  • Afrikan heikko koulutustaso on demokratian, hyvän hallinnon ja kehityksen tärkeä este.
  • Ilman niitä Afrikan nopea väestökasvu jatkuu, jolloin se pysyy köyhyyden kierteessä.
  • Afrikan nopea väestökasvu lisää ilmastonmuutosta, joka on iso haitta juuri Afrikan taloudelle.
  • Tästä noidankehästä varmin – ja ehkä ainoa – tie ulos lienee koulutustason nosto.
  • Koko kansan kattava koulutusjärjestelmä tarvitsee kuitenkin vahvat puitteet.
  • Suomella on osaamista, jota voidaan hyödyntää noiden puitteiden luomisessa. 

Esimerkin voima on vahva. Suomella on hyvät näytöt, miten köyhä maa voi koulutuksella kehittyä nopeasti. Toistaiseksi Suomen oppien ja tuen merkitys on ollut vähäinen. Monta hanketta on kuitenkin vireillä.

Suomen valtio on viime vuosina rahoittanut kahta merkittävää koulutushanketta Etiopiassa. Näistä hankkeista erillisenä on ns. speed school -hanke Etiopiassa. Hanke on kolmen yliopiston (Sussex, Cambridge, UCL) tutkijoiden ryhmän laatiman riippumattoman arvion mukaan tuottanut hyviä tuloksia. Supercell rahoittaa tätä hanketta Etiopiassa ja Ugandassa.

Afrikan köyhyyden väheneminen riippuu sen koulutuskriisin ratkaisusta. Siitä riippuu myös paljon, miten ilmastonmuutoksen torjunta ja muutokseen sopeutuminen onnistuvat. Suomella voi olla tuossa ratkaisussa paljon kokoansa suurempi rooli.

Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki

@MarttiHetemaki