Huoli nuorten tulevaisuudesta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä nousivat esiin kestävän kehityksen kansalaisraadissa

Suomen ensimmäinen kestävän kehityksen kansalaisraati keräsi suuren joukon kansalaisia arvioimaan kestävän kehityksen tilaa. Työhön osallistui lähes 500 eri taustoista tulevaa suomalaista. Raadin jäsenet ottivat kantaa kestävän kehityksen eri näkökulmiin, kuten yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen sekä luonnon ja ympäristön tilaan.

Raati arvioi kestävän kehityksen indikaattoreiden pohjalta asioiden nykytilaa Suomessa sekä viimeaikaista kehitystä. Arvioiden pohjalta kestävän kehityksen kannalta merkittävät asiat ryhmittyivät neljään kategoriaan: asiat joiden hyvä tila on varmistettava tulevaisuudessakin, asiat joissa orastavaa hyvää kehitystä on vahvistettava, asiat joissa viimeaikainen kehitys antaa syytä huolestua ja asiat jotka edellyttävät merkittäviä uusia toimenpiteitä.

Raadin jäsenet olivat erityisen huolissaan nuorten tulevaisuudesta. Raadin jäsenet kokivat, että monien nuoriin liittyvien asioiden nykytila on hyvä, mutta viimeaikainen kehitys heikkoa. Vastaajia huoletti nuorten lukutaito, luottamus yhteiskuntaan sekä tyytyväisyys elämään. Nuorten jääminen työn ja koulutuksen ulkopuolelle nähtiin erityisen vakavana ongelmana. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten kohdalla sekä nykytila että viimeaikainen kehitys nähtiin huonona.

Kansalaisraati piti uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien tilannetta uhkaavana. Vastaajien mukaan luonnon monimuotoisuuden nykytila ja viimeaikainen kehitys ovat kummatkin huonolla tolalla. Asian tilan korjaamiseksi on tehtävä pikaisia toimia. Huoli luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on linjassa monimuotoisuudesta tehdyn tutkimuksen kanssa.

Kansalaisraati arvioi, että kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää nykyistä enemmän. Raadin mielestä nykytilanne päästöjen vähentämiseksi ei ole erityisen hyvä, vaikka viimeaikainen kehitys on ollut oikeansuuntaista. Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä sekä ensirekisteröityjen autojen aiempaa vähäisemmät hiilidioksidipäästöt olivat indikaattoreita, joissa kansalaisraadin mukaan ollaan hyvällä tiellä. Raadin jäsenet kokivat myös, että suurten yritysten globaali vastuullisuus on viime aikoina lisääntynyt. Vastuullisuuteen liittyvät myös ympäristö- ja ilmastokysymykset, joiden tärkeys korostuu kyselyssä yleisesti.

Kansalaisraati totesi monien asioiden nykytilan ja viimeaikaisen kehityksen hyväksi. Tällöin asioiden hyvä tila tulee varmistaa. Raatilaiset varmistaisivat erityisesti rakenteellisia kysymyksiä, kuten lehdistönvapautta ja kokemusta korruptiosta. Suomessa on vahvoja instituutioita, joihin kansalaiset luottavat. Muita varmistamisen arvoisia asioita ovat raadin mielestä esimerkiksi suomalaisten terveys ja koettu elämänlaatu, osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan sekä ilmanlaatu.

Valtioneuvoston kanslian hallinnoiman kansalaisraati-kyselyn tuloksia hyödynnetään hallituksen ja eduskunnan työssä kestävän kehityksen edistämiseksi. Kansalaisraadin tuloksia käytetään muun muassa hallituksen vuosikertomuksessa, jossa hallitus raportoi työstään eduskunnalle. Lisäksi asiantuntijat ja virkamiehet käyttävät tuloksia arjen työssään.

Kansalaisraadin tulokset julkistettiin 25. helmikuuta. Kansalaisraadin työstä on tarkoitus tehdä vuosittaista, nyt raatiin ilmoittautuvat kommentoivat vain vuoden 2018 tilaa. Kansalaisraatiin on mahdollista kuulua useamman vuoden ajan.

Lisätietoja: Kestävän kehityksen kansallisen seurantaverkoston puheenjohtaja Sami Pirkkala, p. 0295 160 487, valtioneuvoston kanslia