Koulutus ja osaamisen kehitys 2021
Korona vähensi kirjastokäyntejä

13.1.2022 13.39
Kuvituskuva artikkeliin. Kuva luokkahuoneessa työskentelystä.

Suomalaisten koulutustason on hienoisessa nousussa, mutta hidasta suhteessa keskeisiin verrokkimaihin. OECD:n mittaamassa nuorten osaamistason kehityksessä on huolestuttavia piirteitä, samoin kuin aikuisten osallistumisessa osaamisen kehittämiseen. Kirjastojen sulkeutuminen Koronan vuoksi vähensi fyysisiä käyntikertoja 20 %. TKI-panostukset ovat pitkän laskevan kauden jälkeen kääntyneet nousuun. PISA-kokeet siirrettiin vuodella, joten niistä ei ole uusia tuloksia.

Suomalaisten koulutustaso on hienoisessa nousussa, mutta sukupuolten erot ovat huomattavia

Perusasteen jälkeisen tutkinnon, ammatillisesti suuntautuneen tutkinnon (ammatillinen koulutus, opistoaste ja korkea-aste) sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus (Lähde: Opetushallitus)

Suomen nykytilanne ja viimeaikainen kehitys

Vailla toisen asteen tutkintoa olevien osuus väestöstä on noin 15 prosenttia. Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on vajaa 30 prosenttia.

Vaikka suomalaisten koulutustaso on hienoisessa nousussa, on kehitys muissa keskeisissä verrokkimaissa nopeampaa.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vähintään 50 prosenttia nuorista ikäluokista suorittaisi korkea-asteen tutkinnon.

Vailla toisen asteen tutkintoa olevien määrä on vähentynyt, mutta edelleen jokaisesta nuorisoikäluokasta jää noin 15 prosenttia perusasteen varaan. Miesten ja naisten erot koulutustasossa ovat edelleen kasvussa.

(Lähde: Opetushallitus)

Aikuiset ovat aktiivisia kouluttautujia, joskin osallistuminen on hienoisessa laskussa

Osallistuminen aikuiskoulutukseen (Lähde: Tilastokeskus)

Suomen nykytilanne

Suomalaisista 25–64-vuotiasta yli puolet osallistuu vuosittain formaaliin tai non-formaaliin koulutukseen. Suomen osallistumistaso on selvästi korkeampi verrattuna Euroopan unionin maiden keskiarvoon. Suomessa jatkuvaan oppimiseen osallistuneiden osuus on pysynyt 55 prosentin tasolla vuodesta 2007 lähtien, kun taas EU:n keskiarvo on tasaisesti noussut.

Aikuisväestön osaamisen kehittäminen kasautuu. Työttömät, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat ja yli 55-vuotiaat osallistuvat selvästi vähemmän kuin työssä olevat, korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja 25–34-vuotiaat.

Suomen viimeaikainen kehitys

Aikuiskoulutukseen osallistumistaso on pysynyt suhteellisen vakaana jo kolme vuosikymmentä. Osallistumisen rakenne eri väestöryhmittäin on niin ikään ollut hyvin samankaltainen jo pidempään.

Jatkuvan oppimisen parlamentaarisessa uudistuksen yhtenä tavoitteina on, että jokaisella on mahdollisuus uudistaa osaamistaan ennakoivasti, jotta työssä kehittyminen, työllistyminen uusiin tehtäviin ja uralla eteneminen olisi mahdollista ja että osallistumisen tasa-arvo lisääntyy. Tavoitetta seurataan aikuiskoulutuksen osallistumisen indikaattorilla, jonka tavoitetasoksi on määritetty 60 prosenttia. Tavoite pyritään saavuttamaan lisäämällä etenkin työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien, pienituloisten, yrittäjien, yli 55-vuotiaiden ja vieraskielisten osallistumista.

Muut indikaattoriin liittyvät huomiot

Euroopan komissio on päättänyt, että vuodesta 2022 eteenpäin osana työvoimatutkimusta selvitetään henkilöiden osallistumista aikuiskoulutukseen edellisen 12 kuukauden aikana. Vuodesta 2023 tiedot indikaattorista saadaan päivitettyä joka toinen vuosi.

Merkittävä osa työuran aikaisesta oppimisesta tapahtuu työpaikalla ja osana työn tekemistä. Aikuiskoulutukseen osallistumisen indikaattori ei huomioi tätä työssä tapahtuvaa osaamisen kehittymistä.

(Lähde: Tilastokeskus)

Nuorten osaaminen on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla, mutta kehityksen suunta on huolestuttava

Lukutaito osaamistasojen mukaan. (Lähde: OECD, PISA 2018 Results, Volume I)

Suomessa lukutaito on ollut perinteisesti vahva. Lukutaidon seuraaminen on tärkeää, koska se on taustalla yhä tärkeämmäksi tulevien medialukutaidon ja monilukutaidon kannalta. Media- ja monilukutaidoissa on kyse kyvystä ottaa selville, käsitellä ja tulkita eri tavoin ja eri tarkoituksissa tuotettua tietoa ja muodostaa sen pohjalta kokonaiskäsitys yhteiskunnallisista asioista, kuten kestävästä kehityksestä.

Suomalaisnuorten lukutaito on laskenut merkittävästi. Kansainvälisessä PISA-vertailussa on tutkittu osallistuneiden maiden ja alueiden 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa. Suomi on sijoittunut kärkimaiden joukkoon. Vuosina 20002006 suomalaisnuorten lukutaitopisteet olivat korkeat, 547543 pistettä, kun OECD-maiden keskiarvo oli 500 ja keskihajonta 100. Vuonna 2018 suomalaisnuorten lukutaidon pisteet laskivat 520 pisteeseen. Kaikissa PISA-tutkimukseen osallistuneissa maissa tytöt menestyvät lukutaidossa poikia paremmin. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen osaamisero on OECD-maiden suurin. Suomessa alueelliset erot ovat olleet perinteisesti pieniä, mutta viimeisimmässä tutkimuksessa pääkaupunkiseutu kuitenkin menestyi muita alueita paremmin.

 

Suomen menestys PISA tutkimuksissa 2000–2018. (Lähde: OECD, PISA 2018 Results, Volume I)

PISA-tutkimuksessa on määritelty lukutaidolle erilaisia osaamistasoja, joista tasoa 2 pidetään välttämättömänä tasona nyky-yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Suomessa alle tason 2 jäävien oppilaiden osuus on noussut 7 prosentista 11 prosenttiin. Samaan aikaan huipputason (yli tason 5) lukijoiden osuus on vähentynyt 18,5 prosentista 13,7 prosenttiin. 

Suomen  viimeaikainen kehitys

Huippuosaajien ja heikoimpien osuus OECD:n PISA-tutkimuksen mukaan on suomalaisilla nuorilla yhtä suurta. Matemaattiset taidot ovat keskimäärin heikompia kuin lukutaito tai taidot luonnontieteissä.

Nuorten osaamistaso on kansainvälisessä vertailussa ollut jo pitkään laskeva. Erityisesti kaikkein heikoimpien osuus on kasvanut. Osaamisen taso on laskenut kaikilla mitatuilla osaamisen osa-alueilla.

(Lähde: OECD, PISA 2018 Results, Volume I)

Koronapandemia vähensi rajoitusten vuoksi kirjastokäyntejä

Kirjastokäynnit; fyysiset ja verkkolainat (Lähde: Suomen kirjastotilastot)

Kirjastolaitos on tärkeä yhteiskuntatietojen ja -taitojen kannalta, koska se tavoittaa kaikki väestöryhmät. Erityisen tärkeitä kirjastojen palvelut ovat koulutus- ja työelämän ulkopuolella oleville, joilla on muita suurempi riski jäädä kehittyvän ja muuttuvan tiedon ja osaamistarpeiden katveisiin. Kirjastokäynnit ja kirjastoaineistojen lainaus ilmentävät väestön sivistystahtoa ja yhteiskunnallista valveutuneisuutta sekä halua toteuttaa aktiivista kansalaisuutta.

Suomen nykytilanne

Kirjastokäynnit ovat joko fyysisiä käyntejä tai verkkokäyntejä.

Vuonna 2020 fyysisiä käyntejä oli 35,3 miljoonaa ja verkkokäyntejä 50 miljoonaa. Fyysiset käynnit vähenivät edellisvuodesta noin 20 prosenttia, mikä johtui koronapandemiasta. Yleiset kirjastot olivat pandemian alettua kokonaan suljettuina puolitoista kuukautta ja senkin jälkeen kirjastopalvelujen saatavuutta rajoitettiin alueellisesti ja paikallisesti pandemiatilanteen mukaan. Verkkokäynnit lisääntyivät edellisvuodesta noin kolmella miljoonalla käynnillä. Kirjojen lainaus oli edellisen vuoden tasolla (n. 70 miljoonaa lainaa).

Suomessa kirjastojen käyttö on huippuluokkaa. Fyysisiä kirjastokäyntejä oli Suomessa vuonna 2018 keskimäärin 9,1 käyntiä/asukas, Tanskassa 6,5, Ruotsissa 6,2 ja Norjassa 4,7 käyntiä/asukas. Fyysisten lainojen määrä oli Suomessa keskimäärin 12 lainaa/asukas, Tanskassa 5, Ruotsissa 6 ja Norjassa 5 lainaa/asukas.  Aktiivisiksi kirjastonkäyttäjiksi vuonna 2018 voitiin lukea 36 % suomalaisista, 30 % tanskalaisista ja 26 % ruotsalaisista (Lähde).

Kirjastojen käytölle ei ole asetettu numeerisia tavoitteita, vaan ne liittyvät sivistyspoliittisiin tavoitteisiin, kuten kirjastolaitoksen infrastruktuurista huolehtimiseen, kirjastopalvelujen saatavuuteen ja yleisten kirjastojen käytön maksuttomuuteen.

Suomen viimeaikainen kehitys

Kirjastojen fyysiset käynnit ja lainaus kasvoivat aina vuoteen 2004, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Muutos liittyy tietoyhteiskuntakehitykseen, jossa tiedon hankinta- ja saantikanavat ovat monimuotoistuneet. Käynti- ja lainausluvut ovat kuitenkin Suomessa edelleen maa­ilman huippua.

Kirjaston fyysisten käyntien huippuvuonna 2004 kirjastoihin tehtiin lähes 67 miljoonaa vierailua. Vuodesta 2005 alkaen fyysiset käynnit lähtivät laskuun tasaantuen noin 50 miljoonan käynnin tasolle, kunnes nousivat vuonna 2019.

Fyysisten käyntien hiipumista aiempina vuosina ovat kompensoineet kirjastojen verkkokäynnit, jotka ovat samanaikaisesti lisääntyneet. Kehitys on johtunut ennen kaikkea digitalisaatiosta. Verkkopalvelut ovat kehittyneet, mikä on siirtänyt kirjastoasiointia verkkoon. Verkkokäynnit lisääntyivät voimakkaasti niiden tilastoinnin alkuvuosina. Verkkokäyntien tilastointiohjetta tarkennettiin vuodesta 2014 alkaen, mikä näkyy verkkokäyntien laskuna ja seuraavinakin vuosina tehtiin tietojärjestelmäteknisiä muutoksia. Vuodesta 2017 alkaen tiedot ovat jälleen vertailukelpoisia. Verkkokäynnit ovat lisääntyneet vuodesta 2018 lähtien.

(Lähde: Suomen kirjastotilastot)

TKI-panostusten suhde bruttokansantuotteeseen nousi hieman

Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta (Lähde: Tilastokeskus.)

Suomen nykytilanne

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaismenot ovat maltillisesti kasvaneet viimeisten vuosien aikana.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan 6,9 miljardia euroa vuonna 2020. Menot nousivat edellisvuodesta 218 miljoonaa euroa mikä tarkoittaa 3,2 prosentin kasvua. Kasvua oli ainoastaan yrityksissä, joiden tutkimus- ja kehittämismenot nousivat 5,4 prosenttia. Korkeakoulujen tutkimusmenot pysyivät vuoden 2019 tasolla, julkisella sektorilla menot supistuivat 2,8 prosenttia. Kaikkiaan tutkimusmenojen kasvuvauhti oli prosenttiyksikön edellisvuotta hitaampaa.

Kansallisessa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartassa (TKI-tiekartta) on asetettu tavoitteeksi lisätä tki-intensiteettiä ja tki-toiminnan tavoitetasoa.  Tavoitteena on, että Suomi pysyy uuden tiedon tuottamisen sekä teknologian kehittämisen ja soveltamisen eturintamassa. TKI-tiekartta on laadittu edistämään tämän tavoitteen saavuttamista ja sen myötä syntyvää kestävää kasvua sekä luomaan toimintaympäristö, joka kannustaa sekä suomalaisia että ulkomaisia yrityksiä investoimaan TKI-toimintaan Suomessa.

Suomen viimeaikainen kehitys

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetyt julkiset ja yksityiset panostukset laskivat merkittävästä 2010-luvun ensimmäisen puoliskon ajan. Viime vuosina t&k -panostukset ovat kääntyneet maltilliseen kasvuun niin yrityksissä, korkeakoulusektorilla kuin julkisella sektorillakin. Kuluvalla vuosikymmenellä erityisen merkittävää tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostusten lasku on ollut yksityisellä sektorilla. Yksityisen sektorin suhteellinen osuus t&k -panostuksista ei ole palannut vuosikymmenen alun tasolle.  

(Lähde: Tilastokeskus.)