Kestävä kehitys tehdään yhdessä
Suomen kestävän kehityksen tilaa ja tulevaisuutta pohdittiin Finlandia-talossa 31.5. Tapahtuman ohjelman rakensivat yhdessä useat eri toimijat järjestöistä, päätöksenteosta ja hallinnosta. Kestävää kehitystä ruodittiin köyhyyden, työn ja talouden näkökulmista ja julkaistiin kestävän kehityksen uusi seurantajärjestelmä. Samana päivänä juhlittiin myös lukuisia uusia kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksia ja annettiin parhaille sitoumuksille tunnustusta.
YK:n globaali toimintaohjelma Agenda2030 asettaa 17 tavoitetta, joiden avulla maailma ja Suomi saadaan käännettyä kestävän kehityksen tielle. Suomessa kestävän kehityksen edistäminen on otettu vahvasti mukaan poliittiseen päätöksentekoon. Hallinnollisesti kestävä kehitys on valtioneuvoston kansliassa, kuvastaen hyvin teeman nivoutumista osaksi kaikkia politiikan eri sektoreita.
”Hallitus on tehnyt toimenpidesuunnitelman Agenda2030:n toteuttamiseksi, mutta kestävä kehitys on meidän kaikkien asia. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus tarjoaa kaikille mahdollisuuden viedä kestävää kehitystä arkeen. Toivon, että mahdollisimman moni tulee mukaan työhön tekemällä oman Sitoumuksen. Nyt on aika siirtyä höpinästä pöhinään!”, valtiosihteeri Paula Lehtomäki totesi tilaisuutta avatessaan.
Kestävän kehityksen edistymistä Suomessa seurataan jatkossa uuden järjestelmän kautta. Seuranta- ja arviointijärjestelmä perustuu kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseen ja sen kahdeksaan tavoitteeseen. Seuranta mahdollistaa koko yhteiskunnan osallistumisen arviointiin ja keskusteluun kestävän kehityksen suunnasta ja päämäärästä.
”Indikaattoritieto julkaistaan kestavakehitys.fi -verkkosivustolla. Indikaattorien tuottaman tiedon tulkintaan tarvitaan teitä kaikkia,” lähetystöneuvos Sami Pirkkala sanoi.
Kukaan ei jää kehityksestä jälkeen
Agenda2030:n pääviesti on, ettei kukaan jää kehityksestä jälkeen. Tätä viestiä vahvistivat tilaisuuden teemakohtaiset alustukset, joista jokaisessa painotettiin yhteiskunnan laaja-alaista osallistumista keskusteluun ja heikompien puolen pitämistä.
Miksi köyhyydestä pitää puhua 2010-luvun Suomessa? kysyttiin Lastensuojelun Keskusliiton, Lapsiasiavaltuutetun toimiston, Kelan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton johdolla. Köyhyys on keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä lasten elämässä - kaikki eivät ponnista samalta viivalta.
”Lapsiperheköyhyyttä vähätellään yllättävän usein. Köyhyys vaikuttaa kuitenkin lapsen kehitykseen monella tavalla ja sen vaikutukset jatkuvat aikuisuuteen asti,” johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta totesi.
Toinen pääteema oli työn murros, joka on kenties mittavin juuri nyt suomaista yhteiskuntaa haastava muutos. Työn perinteinen tarkoitus muuttuu, kun toimeentulo rakentuu useista puroista, uutta pitää oppia koko ajan ja perinteiset työntekijä- ja työnantajasuhteet häviävät. Samalla talouskasvu ei enää automaattisesti takaa työllisyyden kasvua. Muutos on hyvinvointiyhteiskunnan perusteita ravisuttava.
”Työn murros on vaikea yhteiskunnallinen asia, jonka lopputulosta on haastavaa ennustaa”, Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula sanoi. Sitran johtava asiantuntija Elina Kiiski Kataja täydensi sanoen, että ”muutoksen täytyy rakentua kestävän kehityksen periaatteiden pohjalle”.
Taloutta tapahtumassa käsiteltiin kestävän kehityksen asiantuntijapaneelissa. Yhteinen näkemys oli, että talous on väline edistää kestävää kehitystä, ei kestävän kehityksen päämäärä.
Kaikkia suomalaisia haluttiin herätellä keskustelemaan kestävästä taloudesta. Panelistit toivoivat, että keskustelu siirtyisi talouskasvun juupas-eipäs jumituksesta siihen, millaista kehitystä haluamme. ”Aktiivisella dialogilla voidaan estää kestävän talouden muuttuminen poliittiseksi jargoniksi”, tutkijatohtori Tuuli Hirvilammi Jyväskylä yliopistosta totesi. Myös yleisökeskusteluissa painotettiin keskustelua kestävän talouden konkreettisista keinoista.
Tilaisuuden keskustelun vetivät yhteen presidentti Tarja Halonen ja emeritusprofessori Sixten Korkman, jotka korostivat omassa puheenvuorossaan toiminnan sekä selkeän puheen tärkeyttä ja pohtivat, miten kestävä kehitys saataisiin voimakkaammin myös poliittiselle agendalle. Presidentti Halosen ehdotti keinoksi kestävän kehityksen indikaattorien ottamista osaksi budjettivalmistelua.
Toimenpidesitoumuksia on annettu jo yli 640
Suomessa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on keskeinen keino toteuttaa Agenda2030-ohjelmaa. Kansainvälisesti arvostetun ja toimivan menetelmän teot ja tulokset satavat jokaisen ihmisen ja organisaation omaan laariin, mutta samalla edistävät tavoitteiden saavuttamista globaalilla tasolla.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen vuosijuhlassa julkaistiin monta uutta vaikuttavaa sitoumusta.
Finnair sitoutuu lisäämään yhdenvertaisuutta maassa ja ilmassa. Finnairin sitoumuksessa rohkaistaan tyttöjä innostumaan lentäjän ammatista, kehitetään asiakaspalveluhenkilöstön urapolkuja ja lisätään digitaalisiin palveluihin yhdenvertaisuutta edistäviä toiminnallisuuksia.
ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö sitoutuu tuomaan kestävän gastronomian kiinteäksi osaksi ruokakulttuuriamme. Perho Liiketalousopisto puolestaan sitoutuu kouluttamaan vastuullisia tulevaisuuden ammattilaisia, jotka ovat valmistuessaan kestävän kehityksen gastronomian ja matkailun lähettiläitä.
Nokia auttaa yhdistämään seuraavat miljardi liittymää tietoliikenneverkkoihin vuoden 2022 loppuun mennessä. ”Voimme luoda yhteyksiä niillekin, joilla niitä ei vielä ole, parantaa ihmisten elämänlaatua ympäri maailmaa, lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta ja aikaansaada suurempaa taloudellista kasvua. Tietoverkot edistävät älykkäiden innovaatioiden hyödyntämistä kaupungeissa ja kodeissa, luovat parempia mahdollisuuksia sähköisille koulutus- ja terveyspalveluille sekä parantavat turvallisuutta. Uskomme, että tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja ihmisten sekä esineiden yhdistäminen auttavat osaltaan saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030n tavoitteet,” sanoi Nokian yhteiskuntasuhdejohtaja Minna Aila.
Neste sitoutuu rakentamaan hiilineutraalia yhteiskuntaa tuomalla uusia, innovatiivisia ja vastuullisia vaihtoehtoja niin yrityksille kuin kuluttajille. Tavoite on, että vuonna 2020 tuotteilla vähennetään hiilipäästöjä noin 9 miljoonaa tonnia globaalisti.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat yhdessä sidosryhmiensä kanssa valmistelleet uuden toimintamallin, ravitsemussitoumuksen, työkaluksi toimijoille elintarvikkeiden ravitsemuksellisen laadun parantamiseksi. Ravitsemus ja ravitsemuslaatu ovat olennainen osa sitoumuksen tavoitetta tuoda kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin.
Kouvolan Lakritsi sitoutuu vähentämään hävikkinsä minimiin. Lisäksi Kouvolan Lakritsi on sitoutunut tukemaan aktiivisesti syrjäytyneitä ja antamaan nuorille mahdollisuuksia työelämään.
NCC Suomi on yhdessä VAV Asunnot Oy:n kanssa sitoutunut ensimmäisten joukossa rakentamaan vuokrakerrostalokohteen Joutsenmerkin uusittujen kriteereiden mukaan.
Finanssiala ry on yhteistyökumppaneidensa kanssa sitoutunut kehittämään terveydenhuollon asiakirjojen sähköistämistä ja tuomaan tätä kautta hyötyjä asiakkailleen, yhteiskunnalle ja luonnolle.
Kesäjuhlassa jaettiin myös tunnustusta esimerkillisille ja vaikuttaville sitoumuksille. Vuoden nuoret ja rohkeat tunnustus meni neljän lukiolaisen yritykselle I’m Blue Oy:lle, vuoden henkilökohtainen sitoumus tunnustuksen sai Sami Kivelä. Vuoden uusi avaus -tunnustuksen sai Aalto-yliopisto, Luke, MMM, VTT, WWF Suomi ja YM:n tekemä vesivastuusitoumus. Agenda2030 nuorten tunnustuksen sai Iin kaupunki. Vuoden vaikuttavimmaksi valittiin Vantaan kaupungin ja seurakuntien hanke Yhteinen pöytä, jossa uudenlaisen hävikkiruoan logistiikkapalvelun avulla otetaan talteen viikossa 35 000 kg hävikkiruokaa ja ruokitaan tällä 5000 avuntarvitsijaa viikossa.
Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus tilaisuus sekä yhteiskuntasitoumuksen vuosijuhla ovat osa Euroopan kestävän kehityksen viikkoa.
