Globaali vastuu ja johdonmukaisuus 2021
Suomen kehitysyhteistyömaksatukset ovat kasvaneet.

Suomen toteutuneet kehitysyhteistyömaksatukset olivat 0,47% BKTL:sta v. 2020. Tällä osuudella Suomi oli DAC:in keskiarvon (0,3%) yläpuolella. Kotimainen materiaalien kulutus kasvoi vajaat viisi prosenttia vuonna 2020, vaikka ulkomaisia suoria panoksia tuotiin kolme miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2019. Suomen tavaraviennin määrä puolestaan laski 50 miljoonasta tonnista 46 miljoonaan tonniin.

Suomen kauppapolitiikka ottaa kehittyvät maat hyvin huomioon

Center for Global Development -kansalaisjärjestö asettaa vuosittain 40 maailman maata järjestykseen Commitment to Development -indeksin (CDI) avulla arvioimalla näiden sitoutumista köyhimmissä maissa asuvien ihmisten aseman parantamiseen. Maat on valittu kokonsa ja taloudellisen painonsa yhteisvaikutuksen perusteella. Indeksin kauppapolitiikkaa koskeva osuus valittiin globaalikorin indikaattoriksi, koska on ensiarvoisen tärkeää, että kehittyvät maat osallistuvat ja hyötyvät kansainvälisestä kaupasta. Indeksi koostuu neljästä kokonaisuudesta:

1. tuontitullit kehitysmaille (painokerroin 40 %)

2. maataloustuet (painokerroin 20 %)

3. tuonnin sääntely ja logistiikka (painokerroin 20 %)

4. palveluiden kaupan avoimuus (painokerroin 20 %).

Kehittyvien maiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden viennin ja markkinoillepääsyn edistäminen on kirjattu myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Suomen nykytilanne

Suomi sijoittui CDI:n kauppapolitiikkaa mittaavassa indeksissä seitsemänneksi vuonna 2020, kun se oli kuudes vuonna 2019. Suomen sijoitus laski yhdellä mutta on edelleen erinomainen. Suomen edellä olevat maat ovat muita EU:n jäsenmaita (Alankomaat ensimmäinen) sekä Australia, Uusi-Seelanti ja Britannia. Suomen edellä olevien maiden parempi sijoitus indeksissä selittyy avoimemmalla palvelukaupalla, paremmalla ulkomaankaupan logistiikalla ja muutamien maiden osalta alhaisemmilla maataloustuilla.

Suomen viimeaikainen kehitys

Kauppapolitiikka on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien kirjausten toimeenpanoon ml. edistämällä ympäristötuotteiden vientiä ja toimimalla aktiivisesti fossiilisten polttoaineiden tukien eliminoimiseksi kansainvälisellä tasolla. Kauppapolitiikalla voidaan edistää myös kehittyvien maiden tuotteiden parempaa markkinoillepääsyä, jotta nämä voisivat integroitua paremmin globaaleihin arvoketjuihin. Osana EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa Suomi myöntää kehittyville maille yksipuolisesti tullietuuksia.

Suomen kehitystrendi indeksissä on ollut useamman vuoden aikajänteellä lievästi nouseva. Suomen vuoden 2020 sijoitus on tähän asti toiseksi paras. Yhtä pykälää parempaan sijaan Suomi ylsi vuotta aikaisemmin. Aikaisempina vuosina (2003–2018) sijoitus on vaihdellut 8. ja 12. sijan välillä.

Tavarakaupan tullien osalta Suomi on EU:n yhteisen kauppapolitiikan myötä linjassa muiden EU-maiden kanssa. Maataloustukien osalta Suomi saa mediaania paremman tuloksen, kun maataloustuet on suhteutettu maataloustuotannon arvoon. Indeksistä puuttuvat Suomen kansalliset maataloustuet. Kansallisten tukien huomioon ottaminen heikentäisi indeksin arvoa hieman, mutta parantaisi kehitystä, sillä kansallisten tukien määrä on merkittävästi laskenut tarkasteluajanjaksolla. Alankomaat on maataloustukien osalta ainoa EU-maa, joka päihittää Suomen.

Tuonnin sääntelyä mittaavassa kokonaisuudessa arvioidaan vaadittavien tuontiasiakirjojen lisäksi rahtikontin tuomiseen vievää aikaa ja kustannuksia. Tässä Suomen tulos on mediaania parempi.

Palvelukauppaa tarkasteltaessa Suomen tulos on lähes sama kuin mediaani, mutta kaikkia verrokkimaita heikompi. Tämä johtuu muun muassa maahantuloa koskevista määräyksistä ja menettelyistä sekä yritysten johtohenkilöitä koskevista asuinpaikkavaatimuksista. Palvelukaupan avaaminen parantaisi Suomen tulosta indeksissä.

Muut indikaattoriin liittyvät huomiot

Koska indeksiä aika-ajoin muutetaan, indikaattori soveltuu vain rajallisesti kuvaamaan eri maiden kehitystä aikajanalla. Se antaa pikemminkin tilannekuvan tiettynä yksittäisenä ajankohtana. Indikaattoria voidaan myös käyttää maiden väliseen vertailuun yksittäisinä vuosina.

(Lähde: Center for Global Development)

Tavaravienti ja tuonti supistuivat – kotimainen materiaalien kulutus kuitenkin kasvoi vuonna 2020

Suomessa kotimainen materiaalien kulutus kasvoi vajaat viisi prosenttia vuonna 2020, vaikka ulkomaisia suoria panoksia tuotiin kolme miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2019. Taustalla on ennen kaikkea kotimaisten suorien panosten kulutuksen kasvu, mutta myös supistunut tavaravienti.

Globaalisti Suomi vie ympäristöteknologiaa ja -palveluita ja panostaa merkittävästi innovaatioihin mm. kiertotalouden alueella. Näiden tavaroiden ja palveluiden vienti tuo globaalitasolla hyötyä kestävän kehityksen näkökulmasta.

Ulkomaankauppaa voidaan mitata arvon lisäksi määrässä. Tonnimääräinen vienti ja tuonti kertovat kansantalouden materiaaliriippuvuuksien muutoksista. Tietoa tuonnin ja viennin määristä hyödynnetään laskiessa kotimaista materiaalien kulutusta. On tärkeä tiedostaa, että kasvaneen ulkomaankaupan myötä huomattava osa suomalaisten ympäristövaikutuksista syntyy maamme rajojen ulkopuolella. Toisaalta monet Suomeen tuotavista tuotteista jalostetaan edelleen vientituotteiksi. Koska tuotanto Suomessa on keskimäärin ekologisesti kestävämpää kuin monissa muissa maissa, pelkkien materiaalivirtojen tarkastelusta ei voi tehdä yksiselitteisiä kielteisiä tai myönteisiäkään päätelmiä.

Suomen nykytilanne

Vuonna 2020 Suomeen tuotiin ulkomaisten suoria panoksia 54 miljoonaa tonnia. Tämä oli kolme miljoonaa tonnia vähemmän kuin vuonna 2019. Suomen tavaraviennin määrä puolestaan laski 50 miljoonasta tonnista 46 miljoonaan tonniin. Supistuneen tonnimääräisen viennin ja tuonnin taustalla on koronavirus, jonka taloudelliset vaikutukset näkyivät myös Suomen ulkomaankaupassa.

Vaikka maakohtaisten materiaalivirtojen suora vertaaminen on haastavaa kansantalouksien vaihtelevan luonteen vuoksi, yleisesti voidaan sanoa, että Suomen ulkomaankaupan materiaalivirrat ovat pienelle maalle merkittäviä. Kaiken kaikkiaan Suomen erikoistuminen öljynjalostuksen ja metsäteollisuuden kaltaisiin aloihin näkyy laajoina materiaalivirtoina. Tätä kehitystä tukee myös Suomessa viime vuosina voimakkaasti kasvanut kaivosteollisuus, jossa liikkuvat suuret materiaalimassat. Suomi on monien muiden maiden tavoin ulkoistanut raaka-ainetuotantoa ja työvoimaintensiivisten tuotteiden valmistusta maihin, joilla on suhteellinen etu puolellaan tai joilla on sellaisia luonnonvaroja, jotka Suomesta puuttuvat.

Suomi tuo ulkomailta erityisesti fossiilisia energiamateriaaleja, sekä metalleja ja mineraaleja, kun taas Suomesta viedään muihin maihin merkittävästi uusiutuvaa puuta, puusta jalostettuja tuotteita sekä biomassaa ja biomassatuotteita. Tuoduissa fossiilisissa energiamateriaaleissa korostuvat kivihiili ja raakaöljy, joista viimeksi mainitusta huomattava osa viedään jalosteena eteenpäin. Koska fossiilisten polttoaineiden käytön nopea vähentäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on odotettavissa, että fossiilisten materiaalien tuonti vähenee.

Suomen viimeaikainen kehitys

Suomen tuomat ulkomaiset suorat panokset eli määrällinen jaloste- ja raaka-ainetuonti sekä tavaravienti kasvoivat selvästi 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella. Ulkomaisten suorien panosten tonnimäärä on ollut perinteisesti tavaraviennin tonnimäärää suurempi. Suomi toisin sanoen tuo merkittäviä määriä materiaaleja ulkomailta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana ulkomaisten suorien panosten tuonti on liikkunut vuodesta riippuen noin 60 miljoonan tonnin tietämillä. Vuonna 2020 tilastoitu 54 miljoonan tonnin tuonti oli matalin noteeraus sitten vuoden 2015, jolloin ulkomaisten suorien panosten tuonti oli määrältään 53 miljoonaa tonnia. Tonnimääräinen tavaravienti kasvoi heikosti viime vuosikymmenen alkupuolella, mutta kääntyi kasvuun aivan viimeisten vuosien aikana. Viime vuonna tavaravienti kuitenkin supistui koronaviruksen seurauksena.

Kiertotalous perustuu kokonaisvaltaiseen kestävyysajatteluun, energia- ja materiaalitehokkuudesta aina tuotteiden koko elinkaaren kautta jätteiden uusiokäyttöön/eliminointiin. Kiertotalouden periaatteiden mukaan ollaan keskellä transitiota, jossa tuotteiden sijasta painotetaan palveluita, kuten jakamispalvelut ja –alustat, huolto, korjaus (ml ennakoiva teollinen huolto), sekä digitalisaation tuomat hyödyt globaalien tuotantoketjujen tehostamiseen. Lopullinen tavoite on hiilineutraali kiertotalous

Konkreettisella tasolla Suomi vie globaalisti ympäristöteknologiaa ja -palveluita ml. energia- ja materiaalitehokkaita ratkaisuja. Suomi panostaa merkittävästi innovaatioihin mm. kiertotalouden alueella. Näiden tuotteiden ja palveluiden globaali vienti tuo myös globaalitasolla kestävän kehityksen hyötyjä, mutta näiden mittaaminen on haastavaa ja vaatii jatkokehittelyä. 

(Lähde: Tilastokeskus)

Muut indikaattoriin liittyvät huomiot

Moniin tuotteisiin sisältyy materiaalien ns. piilovirtoja. Tuonnin piilovirrat muodostuvat niistä tuontituotteiden ostoon ja valmistukseen ulkomailla käytetyistä suorista aine- ja energiapanoksista, jotka eivät näy raaka-aineiden ja tuotteiden painossa. Piilovirtoihin voidaan laskea mm. tuotteen vientimaassa aiheutetut kasvihuonepäästöt ja maankäyttö. Tuonnin piilovirrat voivat olla moninkertaiset suoriin panoksiin verrattuna.  Piilovirtojen tonnimäärä sinänsä ei kuitenkaan vielä kerro, miten kestävästi tuote tai raaka-aine on valmistettu, sillä tuotanto-olosuhteet voivat vaihdella paljonkin maasta toiseen ja maan sisällä jopa tehtaasta toiseen.

Vuonna 2020 Suomen kehitysyhteistyörahoitus oli DAC:in keskiarvon yläpuolella.

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa asetettuun tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä suuntaamaan 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille maille. Julkista kehitysyhteistyönmäärää, eli ODA (Official Development Assistance) määrää, verrataan tällöin BKTL määrään.

Kehityspolitiikan ylivaalikautisessa selonteossa (2021) tavoitevuodeksi 0,7 prosenttia BKTL-osuuden saavuttamiseksi asetetaan vuosi 2030, ja vähiten kehittyneitä maita koskeva 0,2 prosenttia pyritään saavuttamaan mahdollisimman pian. Suomi on jäänyt kehitysrahoituksen osalta jälkeen muista Pohjoismaista.

DAC (Development Assistance Committee) on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitea (DAC, Development Assistance Committee), jolle raportoidaan kansainvälisesti kehitysyhteistyöstä. Kehitysapukomitean jäsenet, DAC-jäsenmaat, pyrkivät 0,7 prosentin BKTL-osuuden tavoitteeseen.

Suomen nykytilanne ja viimeaikainen kehitys 

Vuonna 2020 Suomen toteutuneet kehitysyhteistyömaksatukset olivat 0,47 prosenttia BKTL:sta. Tällä osuudella Suomi oli DAC:in keskiarvon (0,3 %) yläpuolella, Ranskan ja Belgian tasolla.

Suomen kehitysyhteistyömaksatukset ovat kasvaneet viime vuosina ja bruttokansantulo-osuus oli korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2015.

(Lähde: Tilastokeskus)

Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on laskenut

Suomi tuottaa turvallisuutta ja kantaa vastuuta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä osallistumalla kansainväliseen kriisinhallintaan.

Suomen nykytilanne ja viimeaikainen kehitys 

Suomella on tällä hetkellä noin 340 sotilasta kriisinhallintaoperaatioissa ja noin 130 suomalaisasiantuntijaa toimii siviilikriisinhallinnan tehtävissä.

Suomen osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on laskenut vuodesta 2020 johtuen Afganistanin kriisinhallintaoperaation päättymisestä. Suomella on tällä hetkellä sotilasoperaatioissa noin 340 sotilasta. Osallistuminen siviilikriisinhallintaan on säilynyt vuoden 2020 tasolla ja noin 130 suomalaisasiantuntijaa toimii siviilikriisinhallinnan tehtävissä.

(Lähde: Ulkoministeriö, linkki interaktiiviseen karttaan)

Lopuksi

Globaalikorin indikaattorit kertovat siitä, miten Suomi vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen maailmalla. Suomi tekee hyvin laajalla rintamalla työtä kestävän kehityksen edistämiseksi globaalitasolla. Tuorein SDG-kohtainen selvitys Suomen toimista sisältyy Suomen vapaaehtoiseen maaraporttiin Agenda2030:n toimeenpanosta vuosina 2016–2020. Suomen raportti löytyy YK:n verkkosivuilta.

Globaalikorin osalta indikaattoreita ei ole muutettu edellisestä kerrasta.