Hyppää sisältöön

Ministerit Haatainen ja Pekonen: Pimeän työn torjunnassa tarvitaan yritysten, järjestöjen ja viranomaisten aktiivista yhteistyötä

Sosiaali- ja terveysministeriöTyö- ja elinkeinoministeriö 22.9.2020 12.00
Tiedote
Työhansikkaat

Pimeän työvoiman käyttö on lisääntynyt Suomessa. Sen osoittavat lisääntyneet yhteydenotot työsuojeluviranomaisiin sekä viranomaisten työmailta keräämät tarkastushavainnot. Kriisien aikana riski pimeän työn tekemiselle ja väärinkäytöksille kasvaa. Pimeää työtä torjutaan eri toimijoiden yhteistyöllä ja tietoa jakamalla.

Vakavimmillaan pimeä työ voi ilmetä räikeänä alipalkkauksena ja olla kiskonnantapaista työsyrjintää tai jopa ihmiskauppaa. Pimeää työvoimaa käyttävä työnantaja voi syyllistyä samanaikaisesti useisiin eri rikoksiin, jotka liittyvät verotukseen, sosiaalivakuuttamiseen, työsuojeluun ja työlainsäädäntöön.

– Yhteiskunnalle aiheutuvan taloudellisen vahingon lisäksi harmaaseen talouteen liittyy pahimmillaan työntekijöiden vakavaa kaltoinkohtelua. Työsuojeluvalvonnan kehittämisen ohella ilmiön määrätietoinen kitkeminen vaatii toimia monilla sektoreilla, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoo.

– Hallitus on laajentanut harmaan talouden vastaisia toimia ja puuttuu tiukalla otteella muun muassa ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön. Reilut työmarkkinat on turvattava kaikille, työministeri Tuula Haatainen korostaa.

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2020 uuden strategian ja toimenpideohjelman harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. Hallitus panostaa torjuntatoimien tehostamiseen noin 15 miljoonalla eurolla tämän vaalikauden aikana. Harmaan talouden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, tietojensaannin parantamiseen sekä viranomaisten yhteistyön kehittämiseen.

Kriisin aikana väärinkäytösten riskit kasvavat

Talouteen ja työllisyyteen vaikuttavat kriisit, kuten koronavirusepidemia, voivat lisätä pimeän työn teettämistä. Yritysten toimintaedellytyksien ja työllisyystilanteen heikentyminen voi johtaa epäterveeseen kilpailuun ja työvoiman väärinkäytöksiin työehdoissa ja palkkauksessa.

Koronakriisin aikana on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa kausityöntekijöiden asemaan sekä turvallisiin työ- ja asuinolosuhteisiin.

Pimeä työ ei tunne rajoja

Pimeän työn kasvuun vaikuttavat useat syyt, muun muassa ulkomaisen työvoiman vapaa liikkuvuus ja palvelujen tarjonnan vapaus EU:n alueella, globaalit markkinat ja pitkät alihankintaketjut. Kesällä 2019 perustettu Euroopan työviranomainen (ELA) tehostaa toimia pimeän työn ja väärinkäytösten torjumiseksi rajat ylittävissä tilanteissa.

Euroopan työviranomainen järjestää yhdessä jäsenmaidensa kanssa #EU4FairWork-viestintäkampanjan, joka jakaa tietoa toimista pimeän työn torjumiseksi ja siitä, miksi työn tekeminen virallisesti on kaikkien etu. Suomessa kampanjaan osallistuu laaja verkosto, joka kattaa ministeriöitä, valvontaviranomaisia ja järjestöjä. Keskusteluun voi osallistua sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #EU4FairWork.

Mitä pimeä työ on?

  • Palkka maksetaan yleensä käteisenä, eikä sitä ilmoiteta tulorekisteriin.
  • Työnantaja ei maksa sosiaalivakuutusmaksuja, kuten työeläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuja.
  • Pimeä työ koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia toimialoja, joita ovat muun muassa rakennus-, ravintola- ja siivoustoimiala sekä työvoiman vuokraus.
  • Syksyllä 2019 tehdyn Eurobarometri-kyselyyn vastanneista suomalaisista noin joka neljäs kertoi tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun, joka työskentelee ilmoittamatta tulojaan viranomaisille.

Lisätietoja:

sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Juho Orjala, p. 02951 63424
työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, p. 050 340 9483
neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen, TEM, p. 0295 048 938
erityisasiantuntija Kirsi Kyrkkö, STM, p. 0295 163 487