Alustava elpymis- ja palautumissuunnitelma
Suomi vauhdittaa EU-rahoituksella investointeja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä
Suomen kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa investointeja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin, nopeuttaa kestävää talouskasvua ja luo pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää ja noin neljännes digitalisaatiota. Julkiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset lisääntyvät ohjelman ansiosta noin 700 miljoonalla eurolla.
Ohjelmalla uudistetaan työllisyyden, jatkuvan oppimisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vaikuttavammiksi ja laadukkaammiksi. Tuottavuutta ja palveluiden saavutettavuutta kohentaa noin 540 miljoonan euron rahoitus digitalisaatioon.
Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tavoitellut valmistelussa vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta niin, että investointeja vauhditetaan vipuvaikutuksella. Ohjelman on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomessa oikeudenmukaisella tavalla mutta myös saada suomalaisille yrityksille uusia markkinoita ja pääsy alan kansainväliseen kärkeen.
”Alustavan arvion mukaan voisimme saada liikkeelle yli kolmen miljardin edestä yksityisiä investointeja. Tällöin saisimme ohjelmalla aikaan yli viiden miljardin euron vaikutuksen. Käynnistyvät investoinnit nopeuttavat erityisesti teollisuuden vähähiilitiekarttojen mukaisia päästövähennystoimia. Investoinnit vähentävät potentiaalisesti Suomen hiilidioksidipäästöjä merkittävästi eli kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä on noin kuusi prosenttia Suomen päästöistä”, kertoo ministerityöryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Matti Vanhanen.
”Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan olevan 0,5 prosenttia ennakoitua suurempi vuonna 2023, kun huomioidaan myös muualla EU:ssa tapahtuva elvytysvaikutus. Merkittävämpää on kuitenkin se, että uudistukset ja investoinnit parantavat tuottavuutta ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalia koko alkavalla vuosikymmenellä”, ministeri Vanhanen perustelee.
Yksittäisten hankkeiden rahoitus ratkeaa myöhemmin
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi maanantaina 15. maaliskuuta Suomen alustavaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, joka linjaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen käyttöä Suomessa. Tässä kohtaa ei otettu kantaa yksittäisten hankkeiden rahoitukseen. Hankepäätösten aika on sen jälkeen, kun rahoitus siirtyy osaksi Suomen kansallista talousarviota tämän vuoden aikana.
Kokonaisuus on alustavasti noin 2,1 miljardia nykyhinnoin vuosina 2021–2023. Lopullinen EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen määrä Suomelle selviää kesällä 2022. Siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2021 ja 2022.
Lisäksi Suomi saa rahoitusta muihin elpymisvälineen ohjelmiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän ohjelmaan ja maaseuturahaston ohjelmaan. Näiden sisällöt sovitetaan yhteen nyt hyväksytyn suunnitelman kanssa. Yhteensä kokonaisrahoitus EU:lta Suomelle nousee arviolta 2,9 miljardiin euroon nykyhinnoin (2,7 miljardia vuoden 2018 hinnoin).
Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta
Vihreän siirtymän pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 820 miljoonaa euroa nykyhinnoin. Myös jotkin muiden pilarien toimet edistävät vihreää siirtymää, joten kokonaisuudessaan vihreän siirtymän osuus kokonaisuudesta on noin puolet eli noin 1040 miljoonaa euroa nykyhinnoin.
Tavoitteena on vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Teollisuuden vähähiilitiekarttojen toimeenpano on merkittävä osa kokonaisuutta.
Vihreä siirtymä luo uutta teknologiaa, joka nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisesta energiasta. Koko maahan syntyy uusia työpaikkoja, jotka korvaavat rakennemuutoksen takia katoavia töitä. Samalla kehittyy uutta osaamista, joka parantaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Lisärahoitus vahvistaa osaamista tukemalla koulutusta ja tutkimusta, mikä avaa uusia opiskelumahdollisuuksia.
Kotitaloudet voivat saada tukea esimerkiksi siirtymiseen öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan. Tukea on tarjolla myös yrityksille, kunnille ja seurakunnille.
Digitalisaatio lisää tuottavuutta ja tuo palvelut kaikkien saataville
Digitalisaation pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 220 miljoonaa euroa nykyhinnoin. Kun mukaan lasketaan muiden pilarien digitalisointia edistävät hankkeet, digitalisaation osuus kokonaisuudesta on noin neljännes eli noin 540 miljoonaa euroa nykyhinnoin.
Rautatieliikenteen digitalisaatio mahdollistaa raidekapasiteetin tehokkaamman käytön, vähentää häiriöitä ja parantaa turvallisuutta. Hanke lisää junamatkustamisen sujuvuutta ja kuljetusten joustavuutta – ja tukee ilmastotavoitteita.
Suomen kestävän kasvun ohjelma tuo nopeita nettiyhteyksiä alueille, jonne markkinat eivät niitä tuo. Kun nopeat nettiyhteydet toimivat koko Suomessa, töitä voi tehdä sujuvasti työpaikalla, kotona tai vaikka mökillä. Sama koskee opiskelua.
Etenkin yritykset hyötyvät kärkiteknologioiden, kuten 6G:n ja tekoälyn, kehittämisestä. Tarkoituksena on luoda Suomeen alan osaamista, mikä synnyttäisi työpaikkoja, avaisi opiskelumahdollisuuksia ja parantaisi Suomen kilpailukykyä.
Kuitit ja laskut on jatkossa tarkoitus tallentaa sähköisessä muodossa verkkoon niin, että ne ovat yhtenäisessä koneluettavassa muodossa. Näin asiakas löytää kuitit yhdestä paikasta ja yrittäjä saa helposti kokonaiskuvan taloudestaan. Uudistus kitkee harmaata taloutta, koska verottaja saa tiedot ostoista saman tien.
Työllisyys ja osaaminen vauhdittavat kestävää kasvua
Työllisyyden ja osaamisen pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 640 miljoonaa euroa nykyhinnoin.
Työnhakijat ja yritykset hyötyvät asiakaslähtöisestä palvelusta, kun työ- ja elinkeinotoimistojen verkkopalvelut paranevat ja toimistot saavat lisää henkilöstöä. Työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan luomalla sujuvat digitaaliset palvelut. Nuorten ohjaamojen palveluita monipuolistetaan. Lisäksi vauhditetaan osatyökykyisten työllistymistä edistäviä rakenneuudistuksia.
Opiskelumahdollisuudet paranevat, sillä korkeakouluihin tulee lisää aloituspaikkoja. Ohjelma vauhdittaa korkeakoulujen digitaalisen paikkariippumattoman oppimisympäristön kehittämistä. Jatkuvan oppimisen huomattavat panostukset tukevat työelämässä tarvittavien uusien taitojen hankkimista ja työllistymistä. Mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen lisääntyvät ja monipuolistuvat sekä myös löytyvät helpommin. Osallistumisen tasa-arvo lisääntyy.
Tutkimus, kehitys ja innovaatiot lisäävät tuottavuutta ja parantavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Lisärahoitus edistää etenkin kansallista tutkimusinfrastruktuuria ja innovaatioita, jotka tukevat vihreää siirtymää.
Lisäksi tuetaan osaamis- ja tutkimusperustaista uudistumista matkailussa sekä luovalla ja kulttuurialalla.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus paranee
Sosiaali- ja terveyspalvelujen pilari sisältää alustavasti rahoitusta noin 400 miljoonaa euroa nykyhinnoin.
Uudistusten ansiosta ihminen pääsee nopeammin hoitoon, kuntoutukseen tai muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyä nopeutetaan koko maassa. Mahdollisuus saada apua varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta pienestä ongelmasta ei kasvaisi suuri
Perustason palvelujen saatavuuden parantamisella vähennetään myös erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalvelujen tarvetta. Samalla hillitään yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenojen kasvua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranevat, kun tarjolle tulee lisää digitaalisia palvelutapoja, kuten verkkokeskustelu ammattilaisten kanssa ja etävastaanotto. Liikkuvat palvelut voidaan tuoda esimerkiksi kotiin tai kauppakeskukseen. Samalla vahvistetaan lähipalvelujen toimivuutta. Ihmisten tarpeisiin on helpompi vastata, kun eri alojen ammattilaiset tiivistävät yhteistyötään ja tieto kulkee nykyistä paremmin.
Lopullinen suunnitelma valmistuu huhtikuussa
Valtiovarainministeriö lähettää alustavan suunnitelman Euroopan komissiolle. Ministeriö jatkaa keskustelua suunnitelman sisällöstä komission kanssa ja kuulee sidosryhmiä jatkovalmistelun aikana.
”Nyt esitettyyn ohjelmaan voidaan tehdä vielä muutoksia. Hallituksen tavoitteena on rakentaa ohjelmasta mahdollisimman vaikuttava ja tehdä työtä läpinäkyvästi ja eri sidosryhmiä kuullen. Otamme mieluusti vastaan palautetta ja kommentteja nyt julkaistusta jo varsin yksityiskohtaisesta ohjelmasta”, ministeri Vanhanen sanoo.
Hallituksen on määrä hyväksyä lopullinen suunnitelma 30. huhtikuuta, minkä jälkeen valtiovarainministeriö lähettää sen EU:lle. Euroopan komissio arvioi suunnitelman, ja EU:n neuvosto hyväksyy sen ensi kesänä.
Lisätietoja:
Valtiosihteeri Maria Kaisa Aula, puh. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)vm.fi
Finanssineuvos Laura Vartia, puh. 029 5530 228, laura.vartia(at)vm.fi
Johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen, puh. 02955 30545, olli.karkkainen(at)vm.fi
