Hyppää sisältöön

Luonnonsuojelulainsäädännön kehittäminen kiinnosti – kansalaiskyselyllä 2126 vastaajaa

Ympäristöministeriö 27.3.2020 12.55
Tiedote

Ympäristöministeriö käynnisti luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen tammikuussa 2020 kuuntelemalla kansalaisia ja sidosryhmiä. Näkemyksiä kerättiin kaikille avoimella verkkokyselyllä ja keskusteluilla keskeisten sidosryhmien kanssa. Jopa 2126 henkilöä vastasi verkkokyselyyn toivoen muun muassa lisää kannustavuutta luonnonsuojeluun.

Verkkokyselyyn sai vastata 23.1.–21.2.2020 välisenä aikana suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, Inarin saameksi ja koltansaameksi. Kysely oli sisällöllisesti laaja; kantaa sai ottaa niin nykyiseen lakiin kuin sen uudistamisen tueksi. Vastaajat nimesivät runsaasti suojelutoimia edellyttäviä lajeja ja luontotyyppejä. Myös näkemyseroja löytyi: osa vastaajista katsoi, että luonnon monimuotoisuuden tila vaatii nopeampia ja kovempia toimia sekä tiukempaa sääntelyä, kun taas toisten mielestä suojelun taso on pääosin riittävä.

Luonto läpileikkaavana teemana

Kyselyyn vastanneiden mukaan valtiolla ja kunnilla tulisi olla erityinen vastuu luonnonsuojelusta. Vastaajien mielestä luonnonsuojelu ja monimuotoisuus pitää huomioida myös muussa lainsäädännössä, eri lupien käsittelyssä ja muissa vastaavissa prosesseissa. Lainsäädäntöä ja lupamenettelyjä pitäisi paremmin sovittaa yhteen. Myös kunnissa luonnon monimuotoisuus haluttiin kaiken toiminnan läpileikkaavaksi teemaksi. Toisaalta ymmärrettiin, että kuntien keskinäinen taloudellinen asema ja resurssit vaihtelevat.

Uusiksi suojeltaviksi luontotyypeiksi ehdotettiin soita, erilaisia suotyyppejä ja vanhoja metsiä. Hieman yli puolet vastaajista kuitenkin katsoi, ettei suojelua tarvitse laajentaa uusiin luontotyyppeihin. Lajien suojelua tulisi vastaajien mukaan edistää tietoperusteisilla uhanlaisuus- ja suojeluarvioinneilla ja elinympäristön hoidolla. Samalla tulisi huomioida alueelliset erot. Tärkeimpänä vastaajat pitivät suojelun yhteensovittamista metsäteollisuuden ja metsien hoidon, turvetuotannon ja kaivostoiminnan kanssa. Ilmastonmuutoksen asettaminen luonnonsuojelulain tavoitteeksi jakoi mielipiteet kahtia. 

Vastaajat toivoivat lisää kannustavuutta, osallisuutta ja paikallisuutta

Luonnosta toivottiin eri kohderyhmille suunnattua käytännönläheistä ja faktapohjaista tietoa osallistavien ja paikallisten kanavien kautta. Avoimen tiedonvaihdon lisäksi viranomaisten välistä yhteistyötä pitäisi kehittää ja eri toimijoiden välistä roolia ja vastuita selkeyttää. Suurin osa vastaajista toivoi erilaisten kannustimien kehittämistä luonnonsuojeluun.  Valtion maksamien korvausten ja muiden taloudellisten kannustiminen lisäksi toivottiin pehmeämpiä kannustusta kuten neuvontaa ja vuorovaikutteista viestintää. Erityisesti maanomistajien osallisuutta toivottiin lisättävän huomioiden myös maanomistajien omaisuuden suoja. 

Uusiin rahoituskeinoihin intoa, kompensaatioihin varauksellisuutta

Luonnonsuojelua esitettiin rahoitettavan valtion budjetin lisäksi rahastoilla, kummitoiminnalla, varainkeruukampanjoilla ja vaikuttavuusinvestointien avulla. Kansallispuistojen vapaaehtoinen kävijämaksu jakoi vastaajat kahteen. Puolet vastaajista vastusti ja puolet vastaajista kannatti kansallispuistojen vapaaehtoisia kävijämaksuja. 

Vastaajien mielestä rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot pitäisi korvata ainakin elinkeinonharjoittajille. Laajempaa korvausjärjestelmää perusteltiin tasapuolisuudella ja kannustamisella luonnonsuojeluun.  
Ekologiseen kompensaatioon suhtauduttiin varauksellisesti ja sen riskinä pidettiin viherpesua. Läpinäkyvyys, päätöksenteon tietoperusteisuus ja haittoja vastaavuus nostettiin kriteereinä esiin. Parhaiten ekologisen kompensaation katsottiin soveltuvan isoihin ja merkittäviin rakennushankkeisiin. 

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus etenee suunnitelmien mukaan

Verkkokyselyn lisäksi sidosryhmille järjestettiin keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui kaikkiaan 23 eri tahoa. Näistä keskusteluista saatiin runsaasti näkemyksiä uudistuksen valmistelun tueksi. Osallistumismahdollisuudet jatkuvat syksyllä, kun ympäristöministeriö ja Erätauko-säätiö järjestävät neljä keskustelutilaisuutta eri paikkakunnilla. Erätauko-keskusteluissa osallistujat pääsevät kommentoimaan niin luonnonsuojelulain kuin ilmastolain uudistuksia.

Hallituksen esityksen rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on määrä valmistua loppuvuodesta 2020, ja uudistetun luonnonsuojelulain loppuvuodesta 2021. Luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistetaan, jotta sen avulla voidaan turvata Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta entistä paremmin. Yli 20 vuotta vanha luonnonsuojelulaki tarvitsee ajantasaistamista, selkeyttämistä ja toimivuuden vahvistamista. 

Lisätietoja

Lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi, [email protected], puh. 029 525 0278

Krista Mikkonen