Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kuuli Helmi-ohjelman tilanteesta ja keskusteli työstä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi

Ympäristöministeriö 23.6.2020 12.15
Tiedote

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli tiistaina luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen tähtäävistä toimista niin Suomessa kuin EU:ssa. Keskeinen keino Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi on Helmi-elinympäristöohjelma.

”Helmi-elinympäristöohjelma on historiallisen suuri panostus Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ja esimerkiksi soiden suojelu on sen puitteissa päässyt hienoon vauhtiin. Luontokadon pysäyttämiseksi luonnonsuojelu ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa. Luonnon köyhtyminen ja ilmastokriisi ovat saman globaalin kestävyyskriisin eri ulottuvuuksia, ja niitä on myös ratkottava rinta rinnan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen korostaa.

Valtakunnallisesti arvokkaita soita on suojeltu Helmi-ohjelman myötä jo noin 2 000 hehtaaria, jonka lisäksi kuluneena talvena myös ennallistettiin soita. Alkuvuonna ja keväällä aloitettiin kunnostustöitä varten tarvittavien toimenpidesuunnitelmien ja luontoinventointien teko. Kesän aikana hoito- ja kunnostustöitä tehdään myös muun muassa metsäisissä elinympäristöissä, perinnebiotoopeilla ja lintuvesillä. Vuonna 2020 Helmi-ohjelman kunnostus- ja hoitotyöt painottuvat suojelualueille. Parhaillaan on käynnissä Kunta-Helmi erityisavustushaku kunnille, jossa on mahdollista hakea avustusta kuntien tekemiin ennallistamis-, kunnostus- ja hoitotoimiin elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Myös Helmi-ohjelman vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden valmistelu jatkuu yhdessä sidosryhmien kanssa. Ympäristöministeriö valmistelee työ- ja ohjausryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana. Sen myötä ennallistamis- ja kunnostustöitä tehdään laajemmalla toimijajoukolla ja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Helmi-ohjelman toimet perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ne tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Osana Helmi-elinympäristöohjelman toteuttamista sekä luonnonsuojelulain uudistusta ympäristöministeriö on lisäksi valmistellut luonnonsuojelulain muutosehdotuksen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tukemisesta. Ehdotuksella sekä sen yhteydessä annettavilla valtioneuvoston asetuksilla on tavoitteena edistää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä sekä kehittää ja monipuolistaa luonnonsuojelulakiin perustuvan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen sääntelyä taloudellisilla kannustimilla.

Lisäksi ministerityöryhmä sai katsauksen EU:n biodiversiteettistrategiasta 2030. Strategian tavoitteena on parantaa erilaisten maa- ja vesielinympäristöjen ekologista tilaa laajalla ennallistamisohjelmalla. Komission tiedonanto korostaa yhteiskunnallisten rakennemuutosten välttämättömyyttä. EU:n biodiversiteettistrategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (European Green Deal).

Ministeriryhmä kuuli katsaukset myös fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelusta, ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelusta, kiertotalousohjelman valmistelusta sekä ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ensimmäisestä kokouksesta.

Fossiilittoman liikenteen tiekartassa linjataan keinot, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja pudotetaan nollaan viimeistään vuonna 2045. Osana fossiilittoman liikenteen tiekarttaa arvioidaan myös toimenpiteet liikenteen hinnoittelusta ja veroista. Tiekartta laaditaan vaikutusarviointien ja liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän työn pohjalta ja sen on määrä valmistua syksyllä 2020.

ICT:n avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kun korvataan tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyhteyksillä sekä tehostetaan teollisia tuotantoprosesseja. Internetliikenne kasvaa vauhdilla ja siksi alan energiankulutuksen kasvuun ja materiaalien käyttöön on kiinnitettävä huomiota. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän kesäkuussa julkaistu väliraportti luo kuvan ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa. Loppuraportti suosituksineen on valmis marraskuussa 2020.

Hallitusohjelman mukaan Suomelle valmistellaan kiertotalouden strateginen edistämisohjelma. Ohjelmaehdotusta valmistelee ministeriöiden, tutkimuslaitosten sekä Business Finlandin ja Sitran edustajista koostuva ohjausryhmä. Puheenjohtajana on työelämäprofessori Reijo Karhinen. Ohjelman neljä teemaryhmää päättävät työnsä syksyn alkuun mennessä. Ohjelman valmistelussa ovat keskeisiä teemaryhmät, jotka pohtivat kiertotalouden edistämistä teollisuuden, kiinteistö- ja rakennusalan, kuntien ja alueiden, sekä nousevien teknologioiden ja liiketoimintamallien näkökulmasta. Ohjausryhmä on hyväksynyt työtä ohjaavan vision, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on talouden uusi perusta. Ohjelman valmistelua sparraava vapaaehtoisista koottu 50 hengen kansalaisraati kokoontui ensimmäisen kerran 17.6. Ohjelmatyötä tukee myös kaikille avoin verkkoaivoriihi, jossa voi osallistua ohjelman ideointiin marraskuun loppuun saakka. Kiertotalousohjelma on määrä valmistella vuoden 2020 loppuun mennessä.

Lopuksi ministerit kuulivat vielä ilmastopolitiikan pyöreän pöydän ensimmäisen kokouksen viestejä. Pyöreän pöydän ensimmäisen kokouksen teemana oli koronakriisin jälkeinen elvytys. Jäsenet antoivat vahvan tuen ilmaston kannalta kestäville elvytystoimille. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Pyöreä pöytä ei tee päätöksiä, vaan tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa. Pyöreässä pöydässä ovat edustettuina laajalti yhteiskunnan eri toimijat etujärjestöistä kansalaisyhteiskuntaan ja ammattiliitoista ja nuorista tiedemaailmaan.

Ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän tehtävänä on ohjata hallitusohjelman toteuttamista hiilineutraalisuustavoitteen edistämisen, hiilinielujen vahvistamisen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan päätöksenteon osalta sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky huomioiden.

Lisätietoja:

Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 050 414 1682, [email protected]