ICT-alan kaksi puolta: ICT-ala kuluttaa energiaa ja materiaaleja, mutta vie myös kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Liikenne- ja viestintäministeriö 15.6.2020 9.40
Tiedote

ICT:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun korvataan tuotteita palveluilla ja liikkumista etäyhteyksillä sekä tehostetaan teollisia tuotantoprosesseja. Toisaalta viestintäverkot, datakeskukset ja älylaitteet tarvitsevat sähköenergiaa ja materiaaleja ja tuottavat myös kasvihuonekaasupäästöjä. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän juuri julkaistu raportti luo kuvan ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa. 

- Yhteiskuntamme digitalisoituu ja siksi on lisättävä ympäristötietoutta ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa. Suomessa tehdään uraauurtavaa työtä kestävän informaatioteknologian eteen ja suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa energiatehokkaan teknologian kehittämisessä. Molemmille, niin ICT-alan ympäristöosaamiselle kuin digiloikalle on nyt tilausta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

- ICT on erottamaton osa nyky-yhteiskunnan toimintaa ja myös tehokas työkalu ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Samalla alan energiankulutuksen kasvuun ja materiaalien käyttöön on kiinnitettävä huomiota, toteaa ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä. 

Laaja työryhmä tekee pioneerityötä, sillä kokoiskatsausta alan ympäristövaikutuksista ei ole Suomessa aiemmin tehty. Myös maailmalla vastaavat esimerkit ovat harvassa. ICT-alan ympäristövaikutuksia koskevat tiedot ovat hajanaisia ja osin keskenään ristiriitaisia.

Sähköenergian lähde ratkaisee kasvihuonekaasupäästöt

ICT-alan kasvihuonekaasupäästöt syntyvät erityisesti sähkönkulutuksesta. Ala kuluttaa eri arvioiden mukaan 4-10 prosenttia maailman sähköenergiasta ja tuottaa 1,5-5 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. 

Suomessa alan sähkönkulutus on varsin maltillista globaaleihin lukuihin verrattuna. ICT-alan osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on hyvin pieni, koska Suomessa käytetty sähkö on pääosin hiiletöntä. Suomessa käytetyt ICT-alan palvelut kuitenkin aiheuttavat päästöjä myös Suomen ulkopuolella, sillä merkittävä osa palveluista hankitaan ulkomaisilta toimijoilta.

ICT-alan sähkönkulutus ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin datan määrä energiatehokkuuden parantamisen ansiosta. Suomessa on viime vuosina suunniteltu ja toteutettu erittäin energiatehokkaita datakeskuksia ja edistetty datakeskusten hukkalämmön hyödyntämistä.

Datan määrä kasvaa kuitenkin vauhdilla. Ajanjaksolla 2017‒2022 globaalin internetliikenteen on arvioitu lähes nelinkertaistuvan. Suomessa esimerkiksi mobiiliverkkojen energiatehokkuus on parantunut yli viisinkertaiseksi vuosina 2014‒2018, mutta samalla mobiiliverkoissa kulkevan datan määrä on yli kuusinkertaistunut. Uusien teknologioiden ja sovellusten, kuten tekoälyn yleistyessä dataa käsitellään kasvavia määriä, minkä vuoksi energiatehokkuus on tärkeää. 

Elektroniikkajäte ei kierrä

Elektroniikkajätteen määrä kasvaa jätejakeista nopeimmin maailmassa, jopa lähes seitsemän prosenttia vuodessa. Älylaitteita, kuten tietokoneita ja puhelimia uusitaan nopeasti ja niiden kierrätysasteet ovat alhaisia ja harvinaisistakin maametalleista saadaan kiertoon vain arviolta yksi prosentti.

Päätelaitteissa Suomen oma tuotanto on vähäistä, mutta toisaalta maaperästämme löytyy alan teollisuudelle kiinnostavia metalleja, kuten kobolttia ja litiumia. Näiden kysyntää kasvattaa paitsi ICT-laitteiden, myös esimerkiksi sähköautojen yleistyminen.

ICT-sektori leikkaa muiden alojen päästöjä

Tieto- ja viestintäteknologialla on mahdollistajan rooli, kun Suomi pyrkii kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomalaisilla ratkaisuilla on myös merkittävää vientipotentiaalia.

Usein ICT:n avulla saavutetut hyödyt ovat epäsuoria. Esimerkiksi sääolojen mukaan vaihtelevaa uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoa ei pystyttäisi laajalla mittakaavalla hyödyntämään ilman ICT:hen perustuvia ratkaisuja. Suomessa on myös toteutettu hankkeita, joissa kotitalouksien ja liikekiinteistöjen ostoenergian tarvetta on voitu vähentää kymmenillä prosenteilla ICT:hen ja paikalliseen puhtaaseen energiantuotantoon, kuten aurinkopaneeleihin perustuvilla ratkaisuilla.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tieliikenteen sähköistyminen on keskeisessä osassa. Satojentuhansien sähköautojen ilmastoviisas lataus vaatii kuitenkin ICT:n avulla optimoitua latausinfraa, jota myös suomalaiset yritykset kehittävät.

Tieto- ja viestintäteknologia on tärkeässä roolissa myös ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan tutkimisessa, kuten muutosten mallintamisessa. Älykkäillä laitteilla valvotaan yhä enemmän ympäristönormien noudattamista. Yksi esimerkki on Suomessa kehitetty rikkipäästöjä mittaava älypoiju, joka on jo käytössä Turun saaristossa. 

Kuluttajien rooli

Kuluttajan hiilijalanjäljestä päätelaitteiden ja datan käyttö eivät muodosta kovin suurta osaa verrattuna esimerkiksi asuntojen lämmitykseen ja liikkumiseen. Kuluttajien välillä voi olla kuitenkin isoja eroja. Kuluttajan hiilijalanjälkeen vaikuttaa se, mitä yhteyksiä, laitteita ja palveluita käytetään. Tarkkapiirtoinen videon katselu mobiiliyhteyden kautta suurinäyttöisellä laitteella kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin musiikin kuuntelu kiinteään verkkoon kytketyllä vähän energiaa kuluttavalla pienellä laitteella. Kuluttajat tarvitsevat tietoa palvelujen käytön vaikutuksista ja ohjausta laitteiden kierrätykseen.

Mitä seuraavaksi?

ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmisteleva työryhmä jatkaa suositusten laatimista väliraportin pohjalta. Työryhmän loppuraportti julkaistaan marraskuussa 2020.

Työryhmässä ovat mukana Aalto-yliopisto, ABB Oy, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy, Digita Oy, DNA Oyj, Elisa, Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Finnet-liitto ry, Oy IBM Finland Ab, Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry, Suomen Kuntaliitto ry, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto, Neogames Finland ry, Ohjelmistoyrittäjät ry, Nokia Oyj, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Teknologiateollisuus ry, Telia, Tieto Oyj, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Yleisradio Oy ja ympäristöministeriö. 

Lisätietoja

Yksikön johtaja Päivi Antikainen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 382 7101, paivi.antikainen(at)lvm.fi, Twitter @PaiviAntikainen

Erityisasiantuntija Tuuli Ojala, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 050 563 8130, tuuli.ojala(at)lvm.fi, Twitter @OjalaTuuli

Johtaja Jarno Ilme, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, p. 029 539 0574, jarno.ilme(at)traficom.fi, Twitter @IlmeJarno

Valtioneuvoston julkaisuarkisto: ICT-ala, ilmasto ja ympäristö. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän väliraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2020:9.
Hankeikkuna: Tieto- ja viestintäteknologia-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelu
Onko ICT-ala ratkaisija vai rohmu? webinaari 15.6.2020 klo 9.30