Tutkimusteeman yhteiskehittämistilaisuus
Elinkeinosektoreiden ja alueiden edellytykset vihreään siirtymään

Tervetuloa yhteiskehittämään tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää Suomen elinkeinosektoreiden ja alueiden edellytyksiä vihreään siirtymään. Tutkimustietoa on jo olemassa siitä, mitkä ovat eri sektorien ja yhteiskunnan toimintojen ilmastopäästöt ja siitä, mitkä toiminnot aiheuttavat suurinta painetta luonnon monimuotoisuudelle. Tilaisuus järjestetään Teamsissa perjantaina 8. lokakuuta klo 9.30–11.00.

Hankkeen on tarkoitus täydentää olemassa olevaa tietopohjaa tarkastelemalla ekologisen kestävyyden kannalta merkittävimpien sektorien ja toimintojen kansantaloudellisia ja aluekehitysvaikutuksia. Hanke täsmentää tietoa siitä, miten eri elinkeinot ja yhteiskunnan toiminnot vaikuttavat ilmastopäästöihin ja nieluihin ja toisaalta, miten ne kuluttavat ja tuottavat luontopääomaa. Tilaisuudessa keskustellaan aiheeseen liittyvästä tutkimustarpeesta sekä mahdollisuuksista ja keinoista toteuttaa aiheesta uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.

Tilaisuuden ohjelma:

klo 9:30–9:40 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia

klo 9:40–9:55 Tutkimusteeman esittely, Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö

klo 9.55–10:50 Keskustelu tietotarpeesta, tutkimusasetelmasta, menetelmäosaamisesta, rajauksista ja painopisteistä

klo 10:50–11:00 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 7.10.2021 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/EP/79EE97D7671A5A0A

Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi. Tilaisuus järjestetään etätapahtumana MS Teams -alustalla, joka mahdollistaa kommentoinnin ja keskustelun tapahtuman aikana. Kokouslinkki lähetetään tilaisuuteen ilmoittautuneille.

Taustaa

Sanna Marinin hallituksen kestävyystiekartta kokoaa kestävyyden eri ulottuvuudet yhteen ja kuvaa sosiaaliselle, taloudelliselle ja ekologiselle kestävyydelle asetetut tavoitteet 2030-luvulle mentäessä. Hallituksen kestävyystiekartan hahmottelemaan 2030-luvun tavoitetilaan pääsy edellyttää vahvaa tietopohjaa siitä, millaisia ovat ekologisesti ja ilmastollisesti kestävän politiikan ja vihreän siirtymän sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset Suomessa eri toimialoille, ihmisryhmille ja maantieteellisille alueille; millaisia uusia keinoja siirtymä mahdollistaa sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden vahvistamiseksi ja millaisia kannustimia siirtymä edellyttäisi Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja nopeuttamiseksi. 

Hallituksen kestävyystiekartan mukaan ekologisen kestävyyden edellytyksenä on, että ihmisen ja yhteiskunnan toiminnan synnyttämä ympäristökuormitus ja vaikutukset ympäristöön ovat tasolla, jolla ne eivät uhkaa ekosysteemejä eivätkä aiheuta laji-  ja luontokatoa. Tämä edellyttää luonnonvarojen kokonaiskulutuksen vähentämistä sekä siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen ja biotalouteen. Samalla on huomioitava sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus. Biodiversiteetin säilymisestä voi olla välitöntä taloudellista hyötyä monille talouden aloille. Yli puolet maailman BKT:sta liittyy vahvasti luontoon ja sen tarjoamiin palveluihin, ja kolme keskeistä talouden alaa – rakentaminen, maatalous sekä elintarvikkeet ja juomat – ovat kaikki erittäin riippuvaisia siitä. Luonnonvaraisen luonnon säilyttämistä kaikkialla maailmassa koskevan tehokkaan maailmanlaajuisen ohjelman hyöty-kustannussuhteen arvioidaan olevan kaiken kaikkiaan vähintään 100/1. Luonnonpääomaan tehtävien investointien, mukaan lukien paljon hiiltä sisältävien elinympäristöjen ennallistaminen ja ilmastoystävällinen maatalous, katsotaan kuuluvan niiden viiden tärkeimmän julkisen talouden elvytyspolitiikan joukkoon, joilla on suuri taloudellinen kerrannaisvaikutus ja myönteinen ilmastovaikutus.

Hankkeen tuottama tieto pohjustaa näitä tavoitteita ja parantaa reilun kestävyyssiirtymän edellytyksiä tarkastelemalla, miten eri elinkeinot ja yhteiskunnan toiminnot tällä hetkellä vaikuttavat ilmastoon, kuluttavat luontopääomaa tai ovat riippuvaisia siitä (hiili- ja biodiversiteettijalanjälki) ja miten tämä vertautuu niistä saataviin taloudellisiin ja sosiaalisiin hyötyihin. Tuomalla samaan tarkasteluun luontopääomariippuvuuden ja –vaikutukset, ilmastovaikutukset sekä sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet sekä alueellisen tarkastelun hanke tunnistaa vihreän siirtymän hotspot-sektoreita ja alueita, joihin vihreän siirtymän toimia ja tarvittaessa tukia olisi tehokkainta kohdentaa.

Tutkimustietoa on jo olemassa siitä, mitkä ovat eri sektorien ja yhteiskunnan toimintojen ilmastopäästöt ja siitä, mitkä toiminnot aiheuttavat suurinta painetta luonnon monimuotoisuudelle. Teollisuus ja energiantuotanto päästökauppasektorilla ja liikenne ja maatalous, rakennusten lämmitys, työkoneet, jätteiden käsittely sekä F-kaasut taakanjakosektorilla muodostavat suurimman osan Suomen ilmastopäästöistä. Suurimmat paineet Suomen luonnon monimuotoisuutta kohtaan puolestaan liittyvät metsätalouteen, maatalouden tehostumiseen, rakentamiseen, ilmastonmuutokseen ja saastumiseen.

Hanke täydentää tietopohjaa osaltaan luomalla tarkastelun ekologisen kestävyyden kannalta merkittävimpien sektorien ja toimintojen kansantaloudellisista ja aluekehitysvaikutuksista. Hanke vastaa kysymyksiin siitä, miten eri elinkeinot ja yhteiskunnan toiminnot vaikuttavat ilmastopäästöihin ja nieluihin ja toisaalta miten ne kuluttavat ja tuottavat luontopääomaa.  Lisäksi hankkeen toivotaan tuottavan tietoa siitä,

• miten merkittävää luontokatoa ja ilmastopäästöjä aiheuttavat yhteiskunnan toiminnot ja elinkeinot jakaantuvat alueellisesti;
• mikä on näiden elinkeinojen ja toimintojen merkitys kansantalouden, aluetalouden ja –kehityksen ja työllisyyden näkökulmasta;
• mitkä ovat näiden elinkeinojen ja alueiden edellytykset oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään: edellytykset vähentää ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ja ylläpitää/uusintaa työllisyyttä ja kansantaloutta samassa yhteydessä
• minkälaisia myönteisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia tai uusia liiketoimintamahdollisuuksia vihreä siirtymä voisi näillä aloilla ja alueilla tuottaa, ja minne puolestaan tarvitaan tukea (osaamista, korvaavia toimintoja) vihreän siirtymän edistämiseksi.