Kestävää kehitystä -blogi

Taina Nikula: Kulutuksen kuumemittarin asteikko loppuu

Julkaisupäivä 9.5.2018 10.42 Blogit

Julkisten hankintojen ja kulutuksen kestävyyttä kuvaavat indikaattorit kertovat sekä hyviä että huonoja uutisia. Asumisen ja henkilöautoliikenteen hiilijalanjälki on pienentynyt. Autojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet dramaattisesti. Toisaalta ruokavaliomme ei ole terveyden tai ympäristön kannalta kestävä. Me syömme lihaa ja lihatuotteita viikossa kolme kertaa enemmän kuin Maailman terveysjärjestö suosittaa. Jätteiden kierrätyksessä on myös petrattavaa, sillä nykyinen noin 40 prosentin yhdyskuntajätteen kierrätysaste pitää nostaa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Huono uutinen on myös se, että suomalaisten hiilijalanjälki on globaalisti mittava. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on päivittämässä kulutuksen hiilijalanjälkeä ja ottamassa mukaan arviointiin myös kulutuksen materiaalijalanjäljen. Ensitietojen perusteella vaikuttaa siltä, että hiilijalanjälkemme ei enää ole laskussa. Lisätoimia tarvitaan, sillä Suomen tulisi tavoitella 60 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Kansallisessa Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) kuluttajia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä.

Kulutus sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on kuitenkin murroksessa. Kuluttaminen on muutakin kuin ostamista, mistä kielivät esimerkiksi ”Konmaritus” eli tavaroiden vähentäminen sekä uudet toimintamallit, kuten päästöjen kompensoiminen tai säästyneen energian myyminen verkkoon. Kaupungit ja kunnat laativat kilvan suunnitelmia hankintojen viherryttämiseksi ja tekevät yhteishankintoja, joilla aurinkoenergia tuodaan talojen katoille tai sähköautoja julkiseen liikenteeseen. Kunnat myös vuokraavat autoja ja tiloja kuntalaisille silloin kun niille ei ole omaa käyttöä.

Suomalaiset eivät yksin maailmaa mullista. Me voimme kuitenkin Suomessa muodostaa testialustan tai ”pöhinäviidakon”, jossa on mahdollista kokeilla ja viedä uusia toimintamalleja sekä innovaatioita maailmalle. Hiilineutraalien kuntien Hinku-foorumin toimintamalli ja parhaat käytännöt, applikaatio, joka mahdollistaa kulutuksesta säästyneiden eurojen sijoittamisen kestäviin ratkaisuihin tai hulevesiratkaisut voivat olla tulevaisuuden ”jäänmurtajia tai risteilyaluksia”. Niille on tilausta ja kysyntää maailmassa, jossa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää isoa muutosta.

 

Valtioneuvoston kanslian julkaisemat Kestävän kehityksen indikaattorit löytyvät linkistä kestavakehitys.fi/seuranta. Tutustu ja kommentoi. Mitä puuttuu ja mitä pitäisi seurata?

Julkiset hankinnat ja kuluttaminen -indikaattorikorin tulkintatekstiin voit tutustua täällä.

 

Taina Nikula, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö

Selaa blogin artikkeleita