Kestävää kehitystä -blogi

Kristiina Volmari: Tasavertaiset mahdollisuudet ja hyvät oppimistulokset Suomen vahvuus koulutuksen kestävän kehityksen seurannassa

Julkaisupäivä 28.9.2017 15.00 Blogit

Tasavertaiset mahdollisuudet ja hyvät oppimistulokset ovat Suomen vahvuus. Tätä ihaillaan ja ihmetellään maailmalla. Oheisesta kuviosta näkee selkeästi, että Suomi on OECD-maiden kärkijoukkoa yhdessä Viron ja Kanadan kanssa. Kuvio kuvaa oppimistuloksia ja sosio-ekonomista yhdenvertaisuutta PISA-tutkimukseen perustuen.

Excellence and equity: student achievement in PISA 2015 and the socio-economic parity index (Education a ta Glance 2017)

How to read this figure: A value closer to 1 on the PISA ESCS parity index (x-axis) indicates greater equity (a value of 1 would mean perfect equity) and a value closer to 100% in the proportion of 15-year-old students achieving at least a minimum proficiency level in reading and mathematics (y-axis) indicates better performance in the PISA assessment.

Koulutuksen tasavertaisuus on Suomessa pyhä asia. Meillä on kansainvälisesti todella pienet erot koulujen välillä. Syitä tähän voi etsiä siitä, että koulutus on kansallinen prioriteetti, että kehittäminen on ollut systemaattista eikä poliittisen kädenväännön aihe ja erityisesti siitä, että meillä on maailman parhaat opettajat. Opettajankoulutus on korkeatasoista ja kolutukseen voidaan valita kaikkein sopivimmat ja motivoituneimmat opiskelijat. Esimerkiksi keväällä 2017 luokanopettajankoulutukseen pääsi vain 11 prosenttia hakeneista. Tämä on samaa luokkaa kuin lääketieteellisen ja oikeustieteellisen sisäänotto.

Laakereilla ei kuitenkaan kannata levätä, sillä kestävän kehityksen tavoitteissa riittää meillekin haastetta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa. OECD-alueella lähes neljä viidestä (87 %) nelivuotiaasta osallistui vuonna 2015 varhaiskasvatukseen. Suomi poikkeaa tässä vertailussa valtavirrasta, sillä nelivuotiaiden osallistumisprosentti oli 2015 vain 74. Muissa Pohjoismaissa nelivuotiaiden osallistumisaste on 93–98 prosenttia.

Myös ns NEET-nuorten (18-24-vuotiaat, jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä) osuus on meillä OECD-keskiarvoa suurempi. Suomessa 16,3 prosenttia 18−24-vuotiasta eivät opiskele tai käy töissä, OECD-maissa keskimäärin 15,3. Muissa Pohjoismaissa NEET-nuorten osuus vaihtelee 5,2 prosentista kymmeneen prosenttiin.

Kestävän kehityksen koulutusindikaattorit on lanseerattu onnistuneesti, sillä sekä EU-komission että OECD ovat ottaneet nämä osaksi omaa indikaattorituotantoaan.  Muun muassa Education at a Glance, joka on OECDn vuosittain julkaisema indikaattoriraportti, omistaa ensimmäistä kertaa kokonaisen luvun kestävän näille indikaattoreille. OECD on ollut hyvin proaktiivinen indikaattorityössä. Pyrkimyksenä on, että voidaan käyttää mahdollisimman paljon jo ennestään kerättyä ja tuotettua indikaattoritietoa, mikä hyvin pragmaattinen ja jäsenmaiden hyväksymä tavoite.

Education at Glance 2017 -raportissa kuvataan jäsenmaiden edistymistä OECD-indikaattorein koulutuksen, eli SDG 4 -tavoitteiden suhteen. Vaikka OECD-maat ovat saavuttaneet useat tavoitteet ainakin osittain, haasteita vielä on. Parhaiten OECD-maat ovat saavuttaneet tavoitteet perusopetuksen takaamisesta kaikille lapsille, tietotekniikan saavutettavuudesta oppilaille ja opiskelijoille, osallistumisesta esiopetukseen ja opettajien osallistumismahdollisuudet täydennyskoulutukseen.

OECD toteaa kuitenkin, että tärkeimmän asian oppimistulosten kohdalla on vielä töitä ja nostaa tämän indikaattorin keskiöön.  Oppimistulosten pitäisi olla parempia ja kaikille oppilailla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet saavuttaa ainakin taso joka, mahdollistaa täysipainoisen elämän ja aktiivisen kansalaisuuden. Raja-arvona tälle pidetään PISA-arvioinnin tasoa 2.

______________

Opetusneuvos Kristiina Volmari, Opetushallitus

Selaa blogin artikkeleita