Kestävää kehitystä -blogi

Jussi Kanner: Johdonmukaisuus vaatii paljon pieniä askelia

Julkaisupäivä 24.11.2017 8.30 Blogit

Politiikkajohdonmukaisuuden rooli kestävän kehityksen toteutumiseksi on tunnustettu laajasti. Sen puolesta puhuvat niin Agenda 2030, Suomen hallituksen selonteko kuin eduskunnan vastinekin.

Mutta miten voimme vahvistaa johdonmukaisuutta esimerkiksi ruokaa, vettä ja energiaa koskevien tavoitteiden välillä? Voiko suomalainen ruokapolitiikka vaikuttaa veden puhtauteen täällä meillä tai rajojemme ulkopuolella?  Näitä kysymyksiä pohdimme 22.11. Kehyksen, OECD:n, kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan järjestämässä johdonmukaisuustyöpajassa, jossa haettiin ratkaisuja kestävän kehityksen johdonmukaiseen toimeenpanoon.  Työpajan tavoitteena oli ymmärtää Suomen haasteita ja mahdollisuuksia politiikkajohdonmukaisuuden edistämisessä paremmin.

Kehitysyhteistyöpiireissä politiikkajohdonmukaisuudesta on puhuttu pitkään, sillä jo Maastrichtin sopimukseen kirjoitettiin velvoite ottaa kaikissa eurooppalaisissa politiikoissa huomioon niiden vaikutukset kehitysmaille. Sama velvoite on siitä lähtien ollut mukana EU:n perussopimuksissa. Agenda 2030:n myötä politiikkajohdonmukaisuuden tavoite on laajennettu koskemaan kaikkea kestävää kehitystä. Siirtyminen kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan on tarpeen, mutta samalla se on lisännyt sen haastavuutta.

Suomella on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus edistää johdonmukaisuutta ja antaa panoksensa kansainväliseen aihetta koskevaan keskusteluun. Agenda 2030:n laaja-alainen toimeenpano on kerännyt huomattavaa momentumia, jota kannattaa nyt hyödyntää. Esimerkiksi valtiovarainministeriön käynnistämä aloite kestävän kehityksen budjetoinnista on merkittävä mahdollisuus tuoda johdonmukaisuusajattelua myös valtion talousarvioon. Tämä näkyi hyvin valtiovarainministeriön aihetta 20.11. käsittelevässä tilaisuudessa, jossa useissa puheenvuoroissa pohdittiin poikkihallinnollisten aloitteiden ns. ilmiöpohjaista budjetointia. Toistaiseksi kansainvälisessä johdonmukaisuuskeskustelussa on puhuttu vain vähän budjetoinnin roolista, ja Suomella olisi jälleen kerran mahdollisuus toimia kansainvälisenä johtotähtenä.

OECD on tehnyt pitkäjänteistä työtä johdonmukaisuuden edistämiseksi kehittämällä erilaisia malleja ja työkaluja.OECD:n hahmottamat kahdeksan rakennuspalikkaa (kuva) osoittavat, että johdonmukaisuus edellyttää muun muassa poliittista sitoutumista, koordinointia sektoreiden, hallinnon tasojen ja eri toimijoiden välillä, kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien huomioimista päätöksenteossa, politiikkojen vaikutusten arviointia, jatkuvaa seurantaa ja pitkän aikavälin perspektiivin omaksumista.

Kehyksen, OECD:n ja toimikuntien työpajassa mietittiin, mitä palikoita meillä Suomessa on jo paikallaan. Kaikki
kahdeksan osa-aluetta ovat Suomessa jo jollain tavalla katettuja, mutta kehitettävää silti on. Kestävän kehityksen budjetoinnin lisäksi esille nousivat muun muassa vaikutusarviointien kehittäminen, EU-jaostojen hyödyntäminen koordinaatiossa, omistajuuden ja sitoutumisen lisääminen kansliapäälliköiden tasolla sekä tarkempien kansallisten tavoitteiden määrittely seurannan ja arvioinnin tueksi. Myös kunta- ja maakuntatason osallistumista johdonmukaisuuskysymysten ratkaisemiseen pidettiin tärkeänä mutta tällä hetkellä puutteellisena.

Suomen kansallinen Agenda 2030 -selonteko pitää sisällään listan toimenpiteitä, jotka mahdollistavat näiden suositusten viemisen eteenpäin. Selonteossa mainitaan muun muassa, että tehdään ”kokonaisvaltainen arvio siitä, miten Suomen ulkopolitiikka kaikilla hallinnonaloilla edistää Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamista, ja miten toiminnan johdonmukaisuutta kestävän kehityksen edistämiseksi Suomen rajojen ulkopuolella voitaisiin kehittää”. Vastaavanlaista arvioita eri hallinnonalojen vaikutuksista voitaisiin tehdä myös Suomen sisällä, esimerkiksi suhteessa kestävän kulutuksen ja tuotannon tavoitteeseen, jossa Suomi on muita OECD-maita jäljessä (linkki).

Tärkeää on joka tapauksessa ottaa koko ajan askelia eteenpäin. Koska politiikassa on pohjimmiltaan kyse eri intressien ja tavoitteiden yhteensovittamisesta, ei absoluuttista johdonmukaisuutta voida koskaan saavuttaa. Politiikkajohdonmukaisuutta ei pitäisikään ajatella asiana, joka voidaan saavuttaa yhdessä yössä tai yhdellä korjausliikkeellä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä, järjestelmän rakentamista palikka kerrallaan. Siksi johdonmukaisuuden edistämisessä on tärkeä pysyä kärsivällisenä, mutta käyttää hyväksi kaikki eteen tulevat mahdollisuudet koneiston viilaamiseksi pala palalta paremmaksi.

Jussi Kanner

Vaikuttamistyön koordinaattori

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys

Selaa blogin artikkeleita