FI EN

Suomi teki vaikutuksen YK:ssa – Agenda2030n toimeenpanoon todella osallistuvat kaikki

21.7.2017 18.00
Uutinen
Suomi teki vaikutuksen YK:ssa – Agenda2030n toimeenpanoon todella osallistuvat kaikki
Ilmi Salminen, Kati Ihamäki, Simo Honkanen, Anne Nuorgam ja Mari Luosujärvi valmiina puhumaan kestävästä kehityksestä.

Suomi järjesti YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisella foorumilla (HLPF) New Yorkissa tiistaina 18.7 interaktiivisen sivutapahtuman, jossa Suomen osallistava sidosryhmämalli sai kansainvälisen yleisön vaikuttumaan. Suomen YK-edustustossa pidetyssä aamiaistilaisuudessa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen antaneet yritykset Finnair ja Neste innostivat, että kestävä kehitys on järkevää bisnestä ja kansalaisjärjestöt Kepa ja Kehys kertoivat roolistaan toimeenpanon vauhdittajina ja seuraajina. Lisäksi kansainvälinen lastenoikeusjärjestö Plan, nuorten Agenda 2030 ryhmä sekä alkuperäiskansa Saamelaiset osoittivat konkreettisesti, mitä yhteistyö globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarkoittaa.

Suomen suvella verhoiltuun YK-edustustoon saapui aamuvarhain täysi salillinen edustajia jäsenmaista, yrityksistä, edustustoista, järjestöistä sekä mediasta. Yleisö oli tullut kuulemaan mitä Suomessa on tapahtunut vuodessa kansainvälisen raportoinnin jälkeen. Avauspuheessa valtiosihteeri Risto Artjoki esitteli hallituksen toimeenpanosuunnitelman eli selonteon, jonka kaksi painopistettä on hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osallistava Suomi. Artjoki korosti kunnianhimon ja päättäväisyyden tarvetta ja mainitsi Suomen konkreettisiksi toimiksi esimerkiksi biotalous-, cleantech- ja kiertotalous innovaatiot.    

Vuoden takaisessa sivutapahtumassa haasteeksi nostettiin erityisesti nuorten ja lasten kasvattaminen kestävän kehityksen kansalaisiksi. Myös Suomen kestävän kehityksen toimikunta tunnisti tarpeen nuorten roolin lisäämiselle toimeenpanossa ja New Yorkissa oli ilo kertoa keväällä perustetusta nuorten Agenda 2030 ryhmästä. Nuorisodelegaatti Ilmi Salminen selvensi ryhmän tavoitteiksi kaksi asiaa: Agenda2030 toimeenpanoon osallistuminen sekä kestävän kehityksen tietoisuuden lisääminen. Salmisen avainviestit olivat ilmastonmuutos, sukupuolten tasa-arvo ja sukupuoleen liittyvät stereotypiat sekä nuorten osallistaminen asiantuntijoina. ”Tulevaisuudessa tämän päivän nuoriso tulee olemaan 100 prosenttia maailman ihmisistä”, Salminen muistutti korostaessaan nuorten äänen välttämättömyyttä. Suomen Agenda2030 ryhmä keräsi YK:ssa paljon huomiota ja Salminen totesikin tilaisuuden jälkeen, ettei ole kuullut muilta mailta vastaavasta mallista. 

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomen vaikuttamistyön asiantuntija Mari Luosujärvi, nosti Suomen Agenda2030 toimeenpanon vahvuudeksi kansalaisjärjestöjen saaman tilan, sillä järjestöillä on ollut monia väyliä osallistumiseen ja päätöksenteon valvomiseen. ”Vahtikoira” roolin rinnalla, kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri ja tilaisuuden moderaattori Annika Lindblom sekä Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki korostivat järjestöjen arvokasta asiantuntijatyötä kestävän kehityksen kysymyksissä. Suomen toimeenpanon kehittämiskohdaksi Luosujärvi totesi globaalin johdonmukaisuuden eli kaikkien kansallisten päätösten arvioinnin myös kehitysmaiden näkökulmasta.

Tämän vuoden HLPF-teema on köyhyyden poistaminen ja hyvinvoinnin edistäminen muuttuvassa maailmassa. Saamelaisneuvoston ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin jäsen Anne Nuorgam kertoi, että alkuperäiskansat ovat osa maailman köyhintä ryhmää, mutta jäävät usein huomioimattomina mekanismien ulkopuolelle. Vaikka Suomen lainsäädäntö ottaa Saamelaiset hyvin huomioon, on meillä globaali vastuu huomioida, että alkuperäiskansojen alueet ja yhteisöt huomioidaan maailmanlaajuisesti, muistutti Nuorgam.

Sitoumukset kolminkertaistuneet

Kansainvälinen yleisö oli mielissään kuullessaan, että Suomen edelläkäyvä toimintamalli, kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, on kehittynyt toimintatapana ja sitoumuksia on annettu jo 700.

Kati Ihamäki kertoi, miten lentoyhtiö näkee Agenda2030 toimintaohjelman ja asemoi sen omaan työhönsä. Finnairin kestävän kehityksen ohjelma perustuu kolmeen aspektiin: puhdas, välittävämpi ja yhteistyöhön perustuva tulevaisuus. Finnairin sitoumus keskittyy nimenomaan yhdenvertaisuuteen, tasoittamalla esimerkiksi sukupuoli- ja ikäjakaumia eri työtehtävissä. Nesteen vastuullisuusjohtaja Simo Honkanen taas vaikutti yleisön öljynjalostus- ja markkinointiyhtiön ratkaisuilla toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neste on edelläkävijä uusiutuvissa polttoaineissa, mutta Honkanen korosti, että yhtiön kestävän kehityksen työssä on ilmastoasioiden rinnalla vahvasti sosiaalinen ulottuvuus. ”Molemmilla yhtiöillä vaikuttaa olevan laaja ja integroiva lähestymistapa kestävään kehitykseen”, kiitteli tarkkaavainen yleisö.   

Agenda2030:stä vastaava YK:n apulaispääsihteeri Thomas Gass halusi esityksestä vaikuttuneena tietää, miten panelistit kommunikoivat työntekijöilleen ja omille verkostoilleen kestävän kehityksen tavoitteista. Honkanen korosti, että kestävän kehityksen tavoitteet kannattaa viestiä selkeästi liiketoiminnan osana ja dialogi globaalien sidosryhmien kanssa tulee olla jatkuvaa. 10 vuoden taakse peilaava Honkanen totesi, että ajattelussa on tapahtunut ajanjakson aikana dramaattinen muutos: ”Nyt yhä useampi organisaatio ymmärtää, että kysymys on mielentilasta, ei resursseista”. Ihamäki innosti, että sitoumus on yrityksille yksinkertainen keino osallistua kestävään kehitykseen. Sitoumuksen avulla raportoinnin aloittamiseen on pieni kynnys, mikä on tärkeää, sillä monien pk-yritysten haasteena onkin juuri kestävän kehityksen raportointi.  

Sitoumuksen antaneiden kansalaisjärjestöjen edustajat Anna-Stiina Lundqvist (Kepa) ja Rilli Lappalainen (Kehys) kertoivat toimeenpanon seurannasta järjestöjen näkökulmasta. Kestävän kehityksen seurannan indikaattorit tullaan julkaisemaan yksitellen kestavakehitys.fi sivulla, jolloin kaikilla on mahdollisuus tarkastella tuloksia ja osallistua seurannan kehittämiseen. Lundqvist piti hyvänä, että järjestöt ovat suunnittelun keskiössä, mutta nosti haasteeksi datan keruun resurssihaasteet sekä globaalin vastuun riittävän huomioimisen kaikissa indikaattoreissa. Lappalainen arvosti mallissa erityisesti sitä, että roolit on osattu ajatella uudelleen. ”On hienoa, että parlamentin rinnalla seurantaan voivat osallistua kaikki”, Lappalainen selvensi. Järjestelmä on hyvä esimerkki kokeilukulttuurista, jossa uskalletaan yrittää uudenlaista toimintamallia, lisäsi Lappalainen.  

Tilaisuus oli jatkumo kesän 2016 menestyksekkäälle sivutapahtumalle, jossa kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen antaneet S-ryhmä, Rudus, Kepa, Kehys ja Espoon kaupunki kertoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Moni osallistujista olikin ollut tilaisuudessa jo edeltävänä vuonna. "Suomen toimeenpanossa erityistä on sidosryhmien laaja edustettavuus ja on hienoa nähdä, että vuoden aikana uusia ryhmiä on jälleen mukana", summasi suurlähettiläs Kai Sauer. Keskustelua kestävästä kehityksestä käytiin aktiivisesti myös huoneen seinien ulkopuolella sosiaalisessa mediassa ja Facebook-live tavoitti järjestäjien iloksi vajaa 5000 henkilöä.

Lisätietoja: Kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen, valtioneuvoston kanslia. p. 0295 160 027, marja.innanen(at)vnk.fi

Teksti ja kuva: Sanni Inovaara, valtioneuvoston kanslia