Agenda2030 saavutetaan yhteistyöllä ja tietotaitoa jakamalla
Suomi ja Kolumbia järjestivät perinteisen yhteistapahtuman YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisessa foorumissa (HLPF) New Yorkissa perjantaina 14.7. Kahden hyvin erilaisen maan välinen kohtaaminen toimi muistutuksena tietotaidon jakamisen tärkeydestä, jotta globaalit kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan. Kolumbia vaikutti indikaattorityöllään ja Suomi sai erityishuomiota eduskunnan sitouttamisesta kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toteuttamiseen.
"Sali on aina täynnä, kun Suomi järjestää Kolumbian kanssa tilaisuuksia", iloitsi kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Annika Lindblom. Yhteistyö on välttämätöntä Agenda2030:n toimintaohjelman kunnianhimoisten tavoitteiden toteutumiseksi ja yleisön kiinnostus osoitti, että tästä on kansainvälinen yhteisymmärrys. Suurlähettiläs María Emma Mejía kiitteli yhteistyöstä ja Suomen hallituksen tärkeästä tuesta. Maiden erilaisuudesta huolimatta painopisteet ja haasteet toimintaohjelman toteuttamisessa ovat yllättävänkin samanlaisia, kertoi kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala. Vuosituhattavoitteista poiketen Agenda2030 koskettaa kehitysmaiden rinnalla kaikkia, jolloin toimeenpano vaatii jokaiselta maalta ponnisteluja.
Suomi ja Kolumbia raportoivat vuosi sitten YK:ssa Agenda2030:n toimeenpanosta ja tämän jälkeen molemmissa maissa on tapahtunut paljon. Jaetut saavutukset ja haasteet liittyvät muun muassa kestävän kehityksen seurantaan. Kolumbia on edistynyt seurannassa hyvin: yli 80 prosenttia vaaditusta tiedosta on jo täysin tai suurimmilta osin saatavilla, kertoi talous-, sosiaali- ja ympäristöasioiden päällikkö Claudia Vásquez Marazzani. Tiedon jakamiseen ja läpinäkyvyyteen sen sijaan suunnataan erityishuomiota. Näin ollen maata kiinnosti Suomen syksyllä käyttöönotettava seurantajärjestelmä. Kestävän kehityksen seurannan indikaattorit tullaan julkaisemaan yksitellen kestavakehitys.fi sivulla, jolloin kaikilla on mahdollisuus tarkastella tuloksia ja osallistua seurannan kehittämiseen. Maat olivat yhtä mieltä tiedonkeruun tulospainotteisuudesta eli seurannan tulee perustua tavoitteisiin pelkän tilastoimisen sijaan.
Kolumbiassa on mielenkiintoisesti sisällytetty Agenda2030 ja sen 17 tavoitetta maan paikallisiin ja alueellisiin kehitysohjelmiin. Suomen mallissa Kolumbiaa taas vaikutti erityisesti pitkäjänteisyys, sillä Agenda2030:nta toteuttava kansallinen Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus katsoo vuoteen 2050 saakka. Lisäksi hallituksen selonteon kahden päätavoitteen, eli hiilineutraali ja resurssiviisas sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi, on tarkoitus ulottua hallituskausien yli. Suomen eduskunnan onnistunut sitouttaminen kestävän kehityksen toimeenpanoon nosti yleisön kysyvät kädet ilmaan. Kansalaisjärjestöillä ja yksityisen sektorin osallistamisella on ollut suuri merkitys eduskunnan huomion saamiseksi. Myös helmikuussa annettu selonteko takasi sen, että toimeenpanoa todella käsitellään eduskunnassa, tiivisti Lindblom.
Nuorten elintärkeästä roolista Agenda2030:n toimeenpanossa puhuttiin YK:n foorumin virkamiesviikolla paljon. Perjantain tilaisuus ei ollut poikkeus ja tilaisuuden moderaattorit, Suomen nuorisodelegaatti Ilmi Salminen ja Sri Lankan Sajith Wijesuriya, saivat rakennettua onnistuneen dialogin. Salminen korosti nuorten asiantuntijuuteen pohjautuvan yhteistyön tärkeyttä pelkän osallistamisen sijaan. Meillä on paljon annettavaa kestävän kehityksen työhön, suoraan nuoriin kohdistuvia tavoitteita laajemmin, lisäsi nuorten Agenda2030 ryhmään kuuluva Salminen. Nuorten lisäksi kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja alkuperäiskansojen rooli korostui keskustelussa. Osallistamisen keinoja pohtivalle yleisölle olikin motivoivaa kuulla, kuinka Suomen sidosryhmä yhteistyöhön perustuva Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on kolminkertaistunut vuodessa 700 sitoumukseen.
Kolumbian raportti vuonna 2016
YK:ssa esitelty tiivistelmä selonteosta ja seurantajärjestelmästä
Lisätietoa: Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Annika Lindblom, ympäristöministeriö, annika.lindblom(at)ym.fi, 0295250163
Kuva ja teksti: Sanni Inovaara, valtioneuvoston kanslia
