Uusi ohje auttaa tunnistamaan ihmiskaupan uhreja sosiaali- ja terveydenhuollossa
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat avainasemassa ihmiskaupan uhreja tunnistettaessa. Uusi ohje auttaa heitä tunnistamaan ihmiskaupan merkkejä ja asettamaan sanansa oikein herkässä asiakastilanteessa. Ohje neuvoo ammattilaisia myös uhrin jatkohoitoon ohjaamisessa ja esimerkiksi rikosepäilyn viemisessä eteenpäin. Uhri on oikeutettu auttamistoimiin riippumatta siitä, onko hänellä kotikunta vai ei.
Monet merkit voivat viitata ihmiskauppaan
Ihmiskaupan uhria on vaikea tunnistaa, sillä ihmiskaupparikollisuus saa jatkuvasti uusia muotoja. Ihmiskaupasta ja sen yrityksestä tuomitaan rikoslaissa. Suomessa on toistaiseksi tullut ilmi muun muassa työperäistä ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa ja pakkoavioliittoja. Ihmiskaupalle on tyypillistä, että uhri on alisteisessa riippuvuussuhteessa ulkopuoliseen henkilöön, joka määrää hänen elämästään. Ihmiskauppa traumatisoi syvästi uhria ja uhri voi kärsiä erilaisista terveyshaitoista, häpeästä, syyllisyydestä ja pelosta. Vastaanottolain ja EU:n ihmiskauppadirektiivin nojalla ihmiskaupan uhrilla on erityisasema avun ja tuen saajana.
Ihmiskaupan uhri voi kärsiä useista hoitamattomista kroonisista sairauksista tai vammoista, heikosta yleiskunnosta, päihde- tai muista riippuvuusongelmista tai seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmista. Uhrille voi sattua tavanomaista enemmän tapaturmia ja pahoinpitelyjä. Mielenterveysongelmat ja traumaattiset kokemukset ovat yleisiä. Uhrilla on usein ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja hän voi olla eristäytynyt. Nuorilla ihmiskaupan uhreilla voi olla kouluvaikeuksia.
Vastaanotolla terveys- ja sosiaalihuollon ammattilainen voi tunnistaa ihmiskaupan uhrin esimerkiksi siitä, että asiakkaan vaivat eivät vastaa hänen tai hänen saattajansa kertomaa tai että hoitoon hakeudutaan myöhäisessä vaiheessa. Potilaan toistuvat käynnit samanlaisten ongelmien vuoksi, toistuvat abortit, sukupuolitautitestit, infektiot, haavat tai palovammat voivat kaikki kieliä myös ihmiskaupasta. Asiakkaan arkuus ja pelokkuus ja usein vaihtuvat osoitetiedot ovat myös tunnusmerkkejä, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kannattaa kiinnittää huomiota.
Luottamuksen rakentaminen olennaista
Ammattilaisen on tärkeää säilyttää tilanne vastaanotolla turvallisena ja luottamuksellisena, jolloin ihmiskaupan uhri on myös helpompi ohjata tämän tarvitsemiin palveluihin tai jatkohoitoon.
Koska uhrin hyväksikäyttäjä voi olla vastaanotolla mukana, ammattilainen voi sopia käytännöstä, jossa asiakas voidaan tavata pääsääntöisesti ilman saattajaa. Salassapitovelvollisuudesta kannattaa aina muistuttaa.
Ihmiskaupan uhreille on olemassa auttamisjärjestelmä, joka toimii Maahanmuuttoviraston yhteydessä. Auttamisjärjestelmä neuvoo ja ohjaa ihmiskauppakysymyksissä. Yhteyden neuvontapuhelimeen (+358 2954 63177) saa ympäri vuorokauden. Auttamisjärjestelmän piirissä on tarjolla myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä tulkki- ja käännöspalveluja ja oikeusapua. Uhrit voivat myös saada turvallista majoitusta ja vastaanottorahaa tai toimeentulotukea. Kotikunnalla on velvollisuus järjestää palvelut kunnassa oleville ihmiskaupan uhreille. Auttamisjärjestelmä vastaa vailla kotikuntaa olevien palvelujen järjestämisestä.
Tarvittaessa rikosepäily viedään eteenpäin
Potilaan hoito ja etu on aina ensisijaista. Ohje suosittaa viemään rikosasiaa eteenpäin yhteistyössä asiakkaan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on oikeus ilmoittaa henkeen ja terveyteen kohdistuvasta uhasta. Jokaisella on yleinen ilmoitusvelvollisuus tekeillä olevasta ihmiskaupparikoksesta.
Ammattilaisten tueksi tarkoitetut ohjeet ihmiskaupan uhrin ensivaiheen tunnistamiseksi julkaistiin 23. tammikuuta Helsingissä. Ohje tuotettiin moniammatillisena yhteistyönä osana Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) vetämää Ihmiskaupan uhrien terveydenhoito ja hyvinvointi Suomessa -hanketta. Hanke kuuluu valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toimeenpanoon.
Lisätietoja:
Hankekoordinaattori Jaana Sipilä, Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM), p.050 414 0803 (sosiaali -ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjeet)
Neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde, STM, p. 02951 63177(turvallisuuden edistäminen ja ihmiskaupan ja väkivallan torjunta sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla)
Johtava asiantuntija, Ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori Veli-Pekka Rautava, SM, p. 0295 488597 (ihmiskaupan vastainen työ Suomessa)
