11-vuotiaiden lapsiäitiyspakkaus vaikutti YK:ssa

Julkaisuajankohta 17.7.2017 22.46
Uutinen
Suomen äitiyspakkaus on ollut vuosikymmeniä maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Ulkoministeriö, Namibia ja lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi järjestivät sivutapahtuman YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisessa foorumissa (HLPF) torstaina 13.7. Tapahtuma ”Miksi vauvojen pitäisi nukkua laatikoissa” kertoi onnistuneista ratkaisuista lasten ja äitien hyvinvoinnin tukemiseksi. Yksi menestystarina on vuonna 1937 syntynyt äitiyspakkaus, joka kuvastaa Suomen kehitystä köyhästä valtiosta yhdeksi maailman parhaaksi valtioksi synnyttää ja elää lapsena. Kontrastina esiteltiin 11-vuotiaille lapsiäideille suunnattu pakkaus, joka muistuttaa että valtaosalla äärimmäisessä köyhyydessä elävistä tytöistä ei ole sosiaaliturvaa tai pääsyä terveyspalveluihin.

Taloudelliset paineet ovat yksi johtava tekijä lapsiavioliittoihin ja alaikäisten naisten synnytysaste on korkein maissa, joissa lapsiavioliitot ovat yleisiä. Edelleen arviolta 14 miljoonaa 15–19-vuotiasta tyttöä synnyttää lapsen vuosittain. Heidän todennäköisyys kuolla raskauden aikana tai synnytykseen on kaksi kertaa suurempi kuin aikuisella naisella. Syyt lapsiäitiyteen juurtavat myös kulttuuriin ja tiedonpuutteeseen, selvisi Brasilian, Namibian, Suomen ja Ugandan edustajista koostuneesta paneelista. Esimerkiksi Namibiassa ehkäisy on universaali ja ilmainen, mutta silti naiset tulevat raskaaksi ennen kuin ovat valmiita, kertoi Namibian pysyvän YK:n edustuston edustaja Linda Scott.

Kätilö Maureen Ajilong listasi videohaastattelussa konkreettisia esteitä yleisen äitiys- ja lapsiterveyden saavuttamiseksi Ugandassa: raskauden suunnittelemattomuus, puutteelliset kulkuyhteydet terveyspalveluihin, yhteisöstä kantautuva pelko hoidon hakemiseen sekä epäluottamus terveyspalveluita kohtaan. Kaikki lähtee tietoisuuden lisäämisestä, painotti Alijong. Planin kampanja lapsiäitiyttä vastaan perustuu juuri siihen huolestuttavaan faktaan, että yli 2 miljoonaa alle 15-vuotiasta tyttöä tulee vuosittain raskaaksi, avasi Planin ohjelmapäällikkö Mari Luosujärvi. Koulutus on yksi merkittävimmistä keinoista taistella lapsiäitiyttä vastaan. Lastenoikeusjärjestö Planin äitiyspakkaus 11-vuotiaille lapsiäideille esiteltiin sekä videon muodossa että fyysisenä pakkauksena, joka lensi Helsingistä viime minuuteilla paikalle. Lapsiäitiyden absurdiutta kuvaava pakkaus jätti huoneen sanattomaksi ja herätti osallistujissa paljon tunteita.

Äitiyspakkaus symboloi kotia

Mia Helle, KELAn etuuspalvelujen lakiyksikön päällikkö, muistutti yleisöä siitä, että Suomessa jo vakiintunut äitiyspakkaus itsessään ei tee mitään, mutta on osa laajempaa sosiaalipoliittista kehikkoa ja pitkää historiaa lainsäädäntöä, jossa äitiys- ja lapsiterveys ja toimeentulo nähdään kokonaisuutena. Äitiyspakkaus on suomalaisille kuitenkin myös hyvin symbolinen. Pakkaus symboloi kotia, sitä että hallinto, valtio ja yhteiskunta välittävät yksilöstä ja suuresta muutoksesta, joka lapsen syntymä on, kuvaili ”The Nordic Theory of Everything” kirjailija Anu Partanen. Suomen tavoin myös Brasiliassa äitiysterveyspalvelut ovat universaalit. Äitiysturva on sen sijaan kohdennettu vain maan köyhimmille alueille ja silti jopa 14 miljoonaa perhettä on turvan piirissä, selvensi UNDP:n Mariana Baloni.                

Partanen muistutti, miksi on tärkeänä, että äitiyspakkaus on Suomessa kaikille sama, ei vain köyhille. Äitiysturva, sisältäen terveydenhuollon, toimeentulon ja mahdollisuuden lastenhoitoon, ovat jokaisen itseintressissä. Kun yhteiskunta tukee universaalia sosiaaliturvaa, erityisesti äitien ja lasten kohdalla, koko yhteiskunta saa jotain myös takaisin. Tämä edistää yhteiskunnallista vakautta, joka hyödyttää myös yhteiskunnan varakkaampia. Näin jokainen saa jotain vastinetta verovaroilleen.

 

Lisätietoa: Kehityspolitiikan neuvonantaja, Eeva-Maria Mikkonen-Jeanneret, ulkoministeriö, eeva-maria.mikkonen-jeanneret(at)formin.fi ja ohjelmapäällikkö Mari Luosujärvi, Plan International Suomi, mari.luosujarvi(at)plan-international.org   

Teksti: Sanni Inovaara, valtioneuvoston kanslia, Kuva: Anu Kiljunen, Suomen pysyvä edustusto, YK